United States or Mauritius ? Vote for the TOP Country of the Week !
Puhuttiin aina katteini Printfellistä, minun langostani, jolla oli Ruotsinsalmen metalji ja Miekanritari linnassansa... Se pitäisi Tammisen muistaa." Mummo olisi luultavasti mennyt puheessaan pitemmälle, jos ei hiljainen naputus oveen olisi häirinnyt molempia vanhuksia.
Mutta siirtyi sankar isiensä luoksi, Heitti kartanons ja tavaransa kaikk' Ainollensa; ja nyt kaunis Atalantta, Suosiossa valtijaansa korkean, Emäntänä linnassansa hallitseevi. Kaunis oli neitonen Helvetian, Ruhtinaattarien oli hänen haamuns, Kelmee, kuni vuoril kesäjuhlan yö, Korkea ja kelmee.
Ja, jumal'auta, kaunis Kreikan mies, Jos henkes joskus miekastani riippuu, Vain maini Cressida, niin turvass' olet Kuin Priamus linnassansa. DIOMEDES. Kaunis neiti, Sivuutan kiitoksen, jot' oottaa prinssi, Kun silmäs loisto, tuon sun poskes taivaan, Jo hyvän pidon takaa. Diomedeen Sin' olet käskijä, hän sua kuulee.
Tämä akkakin vertaa toisiinsa tytön sekä miniän elämää: »Niin neito ison kotona, Kuin kuningas linnassansa, Yhtä miekkoa vajoa. Toisin tuon miniä raukan; Niin miniä miehelässä, Kuin vanki Venäehellä, Yhtä vahtia vajoa». Kotona oli tyttö ollut kaikkein lemmikki: »Iso kutsui kuutamaksi, Emo päivän paisteheksi, Veikkosi vesivaloksi, Siskosi siniveraksi».
Mut linnassansa varrella Wolga-joen, Salissa marmorisessa, kuuluisan Sukunsa kuvain keskessä yksinään Natalia Feodorowna nyt oleksi. Juur tässä, näiden toistajain seurassa, Hän päättänyt oil ruhtinas Dmitrin nyt, Isäinsa koissa kauvan jo kaivatun, Eteensä laskea.
Samoin Prometheyssä luonto ottaa osaa ja kaikki sukukunnat yhtyvät yleiseen vaikeroimiseen: "Ylt' ympärillä Koko maa jo vaikertaapi, * Yhtyvätpä kaikki kansat Pyhän Aasian puoll' asuvaiset Murhees raskaan huokauksiin; Kolchiin asujatkin, immet Taisteloissa urholliset, Sekä Skythain heimokunnat Tuolla äärillä maailman Maiotin luona; Arabiankin urhot ovat, Kaukason portin vartiatkin Korkeassa linnassansa, Jotka tuimasti taisteloon rientävät keihäinensä."
He olivat leikillä kysyneet Qventin'iltä, rupeaisiko hän heidän linnassansa voudin virkaan; ja kun hän kernaasti ja innostunein mielin oli suostunut tähän ehdotukseen, olivat he sallineet hänen suudella heidän käsiänsä tämän luottamusta ja kunnioitusta osoittavan sovinnon vahvistukseksi.
Likka käypi kankahalla niinkuin kaunis kukka, Poika juoksee jälestä, niinkuin vanha hukka. Likka astuu ahoa pitkin, pumpuliliivit liuhkaa, Pojat ryömii jälessä, tuohivirsut viuhkaa. Likka istuu linnassansa, kulta riippuu rinnassa, Tänä vuonn' on huonot pojat huokiassa hinnassa. 44. VOI MIN
Niin hän väikkyi linnassansa, niinpä linnan Pihalla hän väikkyi; mustat kiharat, Hiuskata kaarnemusta tuules liehui.
Parempi pajuilla maata, Leppeämpi lehtosessa; Kun on hurjan hurstiloilla, Viinavillin vuotehella; Hullu löisi hurstillaki, Lakanoilla juomalalli, Sormet soisi suuta vasten, Käet korvalle kohoisi. Ei minusta miniäksi. Niin neito ison kotona, Kun kuningas linnassansa, Vaan on miekkoa vajoa; Niin miniä miehelässä, Kun vanki Wenäehellä, Vaan on vahtia vajoa.