United States or Bolivia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Silloin sattumasta Siellä asteli Kyyhkys-raukka aivan Ontuvaisena, Ahdistamana Suuren tuskan, vaivan. Tämän nähtyänsä Hanna sukkelaan Päätti tehtävänsä, Riensi auttamaan: Huonehesen laati Pesän pienoisen, Tilan hienoisen, Linnun siihen saatti. Siinä sairastansa Hellin holhosi, Kunnes vaivastansa Lintu parani. Sitten avatulle Akkunalle sen Laski, lausuen: »Rakas olet mulle

Seisoi sulhot tien ohessa kullakin kädessä kukka, kukin kultansa varalta; minkä otti neiti nuori, se oli kiltti kirkkotielle, mitä katseli kädessä, se oli kaunis karkeloihin, minkä piilotti povelle, se oli kaupattu kananen. Tuo oli tyhjä Tyyrin tytti kulki Herran huonehesen ilman kukkaa. Impi rukka istui itkien aholla. Kulki Luoja karjatietä muodossa maallisen urohon. "Mitä itket impi sukka?"

Itse päällensä pukivat Juhlavaattehet valitut; Sitten astuivat sisälle Heti Herran huonehesen, Voimalla varustetulla Seurakunnalle selitit, Ilmoittivat ihmisille Opin oikian menoista, Jonka tohtori totinen, Julkinen Jumalan pappi, Lutherus lujaksi laitti Kaupungissa kaukaisessa, Wittenbergissä perusti.

Pyhät rannalta pakosi, kiinni portit paiskattihin, kahlekoirat päästettihin; mykistyi meressä saari kaupungiksi kuollehien. Neitonen mereltä nousi, kaikki kaikui saaren kellot; kolkutti portille pyhälle, rautavitjat ratkesivat; tuli luostarin pihalle, koirat kättä nuolemahan; astui Herran huonehesen, kuvat kultaiset kumarsi.

Nyt alabaster-astian Kallihin, jalon, kirkkahan Hän käsillänsä nosti Voidetta hyvän hajavaa, Kallista ylen, vuotavaa Sen täyden eilen osti. Kas, äkisti hän särki sen, Vuodatti jalon voitehen Herramme päälle kaikki: Kuin suloisena sauhuna Mirhami-tuoksu ihana Nyt huonehesen laski. Marian aatett' ylevää Ei Juudas voinut käsittää, Vaan moitti nurkumielin.

Kulki siis köysissä Jumala, Sitehissä suuri Luoja. Onkos kuultu oudompata, Surkeampata sanottu? Kohta kansa kuljettaapi Häijyn Hannaan huonehesen, Kaifaksen apen kotia. Näytti Hannas hampahansa, Kiskoi pilkkahan kitansa. Sitte Kaifaksen salihin, Luoksi herran hengellisen, Ylimmäisin arviosta, Papin parvesta pahimman, Kuss' oli kärmehten käräjä, Kavalat ko'ossa kaikki.

PANU Ei ole minulle minkähän tekijätä. VOUTI Reita syyttää sinua isänsä taposta. Vaaditaan sinua vangittavaksi ja on siitä jo kuninkaaseen syyte saatettu. Suoriunet heistä miten voinet. En pane sormea väliin. Aja orhini esiin! ANNIKKI Sinne on saukko saatettuna, Vietynä Jumalan vilja, Havuisehen huonehesen, Katoksehen kaarnesehen, Nuku siellä salon-sulho, Metsän oiva oikoellos. PANU Hunnut pois!

Nurin tungeksen tupahan, Väärin veäksen huonehesen, Väätty pihlaja pivossa, Käätty karttu kainalossa, Seiväs säätty olkapäällä, Karsittu karahka käässä Ei ketänä muuta vasten, Vasten vaivaista minua, Kohtipa kovaosaista Kohti koitopäivällistä. Itken pois ihanat silmät. Laulu työksi lankiavi Hevosen hyvän re'essä, Itku silmähän tulevi Pahan miehen vuotehella.

Rikat kantoi Riian tyttö Perille isänsä pellon, Josta kuului kurjan ääni, Herjan huuto huonehesen; Jossa Maaria makasi, Puhas piika piiletteli, Tinarinta riuotteli. IV. Lasten lauluja. Anto ja saanti. Etpä tieä, minkä löysin Löysin kultaisen munasen; Etpä tieä, minne peitin Riihen päälle rikkasihin, Saunan päälle päistärihin.

Usein minun utuisen, Usein utuisen lapsen, Huoli hurstille tulevi, Varu vaattehuisilleni, Mure muille vuotehille. Uni ei tule usein Minun hoikan hurstilleni, Varullisen vaipan alle; Eipä se uni lähene Huolellisen huonehesen, Kaihollisen kartanohon, Murehellisen majahan. Kyllä huoli virttä tuopi.