United States or Malaysia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ajatteles, siitä tulikin tyttö, sanoi hän melkein valittaen pieni olento orjan iestä kantamaan. Mitään vastaamatta katseli ystävätär äidin vieressä makaavaa tavattoman hentoa olentoa, hän katseli ajatellen noita kämertyneitä kasvoja: siitä varmaankaan ei tule pitkäikäistä. Minä toivoin saavani kuolla samana yönä, jatkoi nuori rouva samalla surullisella äänellä.

"Anna sanoo: hän on niin hyvä, Klaus Weber! Minäkin uskon sen; sillä ken ei olisi hyvä niin suloista olentoa kohtaan, hän ei ansaitsisi elää. Osoitappa nyt kerran olevasi hyvä! tahdotko?" Hän tarjosi hänelle kätensä. Mies pani suuren, ryppyisen kätensä siihen vitkastellen, ei sentähden, ettei hän olisi mielellään antanut lupausta, vaan hän ei olisi uskaltanut koskea hentoa, valkoista kättä.

Forssan tanssiaisten jälkeisenä päivänä muisteli Aleksis tuon tuostakin työnsä ohella tummasilmäisen Reginan hentoa vartaloa ja hänen hiljaista, totista olentoansa. Hän kummasteli hiukan, miksi tämä outo tyttö niin usein juolahti hänen mieleensä. Hänhän oli vielä luvannut kohdata häntä seuraavana pyhänä? No niin, mitä pahaa siinä voisi olla!

Missä urhot on utua, Hentoa ja häilyväistä, Siellä kokko, kyy nokassa, Keikahtavi kynsinensä, Rintahan ripeän naisen, Ettei mieheys menisi Maasta, vaikka miehistämme Min' olen sukua Louhen. IMMO. Louhen uljasta sukua. En sinua siltä säiky. Tääll' on suuret kihlajaiset, Tupen täyttäjäiset, täällä Pyhän kosken partahalla. Täällä vanhastansa vahvat Isketty on lemmenliitot Eri heimojen välillä.

Tuonpa nyt nähdessään koki kohta Athene ja Here pistävin lausein ärsyttää Kronossyntyä Zeuta, noin nimes, alkoi noin jo Athene päilyväsilmä: "Zeus isä, eihän vain vihaks sulle se lie, mitä virkan? Viehtämä, viemä jo taas ken akhaiatar lie Afroditen iliolaisten luo nehän hälle nyt on ylen rakkaat kai sepäellessään sitä hohtavahuntua naista solkeen kultaiseen lie raapinut hentoa kättään."

Silla jos hän olisi sitä jos he sanoisivat häntä "äidiksi" ... niin silloin, silloin... Tuskallinen kaiho värähytteli nuoren tytön hentoa vartaloa. Hän ojensi ylös käsivartensa ja pani kätensä ristiin, ja suuret kyyneleet vierivät pitkin hänen poskiaan...

Nimismies tuskitteli, hikoili ja puhki; ovella kuunteli Svenonia rouva, jonka joka jäsen vapisi. Oi, Jumalani, huokasi vihdoin Svenonius ja heitäikse tuolille istumaan, tämä on liikaa ... liikaa minulle, joka olen rakastanut tätä nuorukaista niin lämpimästi, minulle, joka hoitelin hänen sieluansa lapsuudessaan, niinkuin puutarhuri hoitaa hentoa liljaa!

Arvo katseli mielihyvällä nuorta, hentoa tyttöä, joka oli noin vakaa ja voimakas aatteissaan ja kuitenkin melkeinpä lapsi vielä.

Geraniumin lehden haju saattaa minut vielä tänäänkin puoleksi naurattavalla, puoleksi totisella tavalla kummastelemaan, mikä muutos äkkiä on tapahtunut minussa; ja silloin minä näen sini-nauhaisen olkihatun ja runsaan joukon kiharoita ja pikkuisen mustan koiran, jota kaksi hentoa käsivartta nostaa ylös kukkia ja heleitä lehtiä kohden. Miss Murdstone oli etsinyt meitä.

Tahi katseli ja ihaili Viion leski Ojanniemen Maria, pientä hentoa tyttöä, jolla oli kauniit lempeät silmät, enkelimäiset kasvot, jonka käytöksessä oli jotain ylhäisen sievää, muista poikkeavaa, vaan samalla ujoa ja hiljaista. Mutta tietämättään oli hän taas katselemassa niitä, joihin silmä aivan kuin väkisten pyrki.