United States or Brunei ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ihmisten huudot ja melske hänen ympärillään eivät häirinneet hänen mielikuvituksensa juoksua, sillä ihmiset olivat hänelle outoja. Mutta nyt, nyt kuulee hän tutun äänen. Keskellä itkua ja valitusta täytyy hänen naurahtaa. «Hi.. hi.. hi.. hoo! Jumalan kiitos, että sain arkkuni pelastetuksi! Ei hätää!« Klaus nousi ylös. Hän oli tuntenut naurusta raatimiehen.
Hän tahtoi sekä oli ainoa, joka tiesi selittää Klaus herran kuoleman, mutta hän teki kohta sen wälttämättömän ehdon, että hänen selityksensä jäisi ikuiseksi salaisuudeksi, waikka sen kautta hänen oma kaulansa tulisi leikatuksi.
"Kas se oli iloista", sanoi Klaus herra, jonka wieressä toisella puolella Anna istui. "Minä olen muuten hywin wähän luottanut tieteihin ja pitänyt niitä yhtäläisinä kuin noitien ja käden katsojain taikatemput. Mutta kun näen mitä Nikoteemuksen tiede on waikuttanut tälle hywälle neitsyelle, olen saanut toisen ajatuksen.
Ukkosen lyönnistä ei olisi herra niin hämmästynyt kuin nyt tästä. Hän luuli näkymättömän käden tarttuneen häneen. Hän nousi häveten hiljoilleen, ja kun hän loi silmänsä odottamattomaan vastustajaansa, seisoi parooni Klaus hänen edessänsä. »Klaus!« huusi hän. «Sinä täällä!« «Sinä täällä, kreivi!« huusi Klaus, joka nyt vasta tunsi herran. «Sinä neiti Marian kamarissa!« «Ha, ha! Nauraa saa!
Klaus oli heti miehen tuntenut Kyöstiksi, Johanneksen veljeksi. Muistaen aamullista puhettaan neiti Marian kanssa pelkäsi Klaus jonkun muunkin tietävän, kuka tämä mies oli, jota takaa ajettiin. Hän tiesi, miten Marian herkkä luonne ottaisi pahaksi sanoman, että mies oli Metsämaan Kyösti. Hän pelkäsi Marian saavan tuon tietää.
Tohtori jutteli niitä laweasti, hän kertoi Klaus herran wiimeiset toimet, hänen suuret warustuksensa laiwasatamissa ja sitte hänen äkillisestä kuolemastansa, Ebba rouwan sywästä murheesta ja kuningas Sigismundin odotetusta tulosta maahan, ja wielä mitä hankkeita luultiin olewan Kaarle herttualla Suomen asiain suhteen. "Ja ketä me tällaikaa tottelemme?" kysyi Martti pappi.
Kolmas kerta paras, sanoo sananlasku «. Vene oli nyt tullut niin lähelle, että rannalla seisojat näkivät siinä naisen. «Missä Ellen on?« huusi kirkkoherra. «Missä Maria?« huusi Harmaalan parooni. Molemmat huusivat sitä, jonka toivoivat veneessä olevan. Vene laski rantaan. Ellen hyppäsi rannalle; hiljaa soutaen, alakuloisena seurasi Klaus veneellään.
Tuo vähäinen seikka teki kumminkin sen, että Anna jäi istumaan. Tällä aikaa nousi ilo nousemistaan tanssisalissa. Parooni Klaus oli tavallansa onnellinen, ja Mariakin tunsi nyt itsensä onnellisemmaksi kuin ennen. Todellinen ystävyys vaikuttaa meissä paljon.
Mutta miten se tehdä, kun awainta ei ollut kellään, sillä awaimet tällaisiin wankihuonehin säilytti Klaus herran pois=ollessa Kola, ja häntä ei löydetty mistään. Usea mies rupesi nyt työhön, ja wihdoin onnistui suurten rauta=aseiden awulla saada raskas owi murretuksi ja awautumaan. Miten hämmästyiwät kaikki, kun owi oli saatu auki!
Kovaa sotaa täytyi sydämen käydä, ennenkuin oppi tuntemaan, ettei tunteita rankaisematta loukata«. Katsoi aamun, katsoi illan, Ei tiennyt mihin katosi. Kalevala. On päivä kulunut. Maria oli terve, terve ruumiiltaan, mutta hänen sydämensä haava oli auki; sitä ei voinut lääkäri parantaa. Klaus oli palannut.