United States or Latvia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan kun ilmi tuon ne, Senaattorit hymyyvät kyyneleissä, Patriisit olkapäitään nostelevat, Mut vihdoin ihastuvat, vaimot säikkyin Ja sulotuskiss' enempätä kuulla Vain halaavat, tribuunit tyhmät sekä Likainen rahvas, joita mainees vaivaa, Sanovat vasten mieltään: »Kiitos taivaan, Ku Roomalle soi moisen sotamiehen!» Ja tää se vaan on juhlan jälkiruokaa, Jo ennalt' olit kylläinen.
Ah, silloin viikon vaivat on Ohitse, pääsen kirkkohon, Ja kirkoll' armaan nähdä saan, Ku viikon kaipas kultoaan. Kai siellä mäellä seisonee Hän ennalt' yksin, vartoillee. Ja järven jäille katsahtaa, Kun reet ja kansa tulvajaa. Mua vaan hän etsii silmillään: Ja joukko karttuu yhtenään, Siin' äkkiään mä ilmenen Ja naurain häntä kättelen.
Jos tiedossas on maasi kohtalo, Jonk' ennalt' arvaamalla välttää vois, Niin puhu! Seis ja puhu! Marcello, Sit' estä. MARCELLO. Iskenko ma pertuskalla? HORATIO. Tee se, jos ei se jää. BERNARDO. Se tääll' on. HORATIO. Täällä! MARCELLO. Se poissa on! Se on niin juhlallinen, vääryytt' oisi Vähääkään sille väkivaltaa tehdä; Se on, kuin ilma, haavoittumaton, Ja tyhjät iskumme vaan häijyint' ivaa.
Mukana eikö herras, ja hän eikö Tuost' olis ennalt' ilmoittanut? PALVELIJA. Anteeks, Mut totta on se. Tulossa on thani: Yks kumppaneistani, jok' eeltä riensi, Niin oli hengetön, ett' tuskin sanaa Sai suustaan. LADY MACBETH. Häntä hoitakaa; hän suurta Tuo sanomaa. Tulkaa, henget, Te murhamielen kätyrit, naisluontoni Muuks muuttakaa ja luokaa minut täyteen Julminta hirmuisuutta päästä jalkaan!
Nää jalot prinssit Jalot ja prinssit! ovat hoidossani Kakskymment' olleet vuotta; mitä tiesin, Opetin heille; tietomääräni Te tuntenette. Heidän imettäjäns' Euriphile, min ryöstön tähden nain, Varasti pojat, maanpakoon kun jouduin; Kehoitin häntä siihen; tein vain sen, Jost' ennalt' olin rangaistuksen saanut; Uskollisuudestani kostettuna Sain petturiksi.
SANANSAATTAJA. Rouva, Britannian joukot matkall' ovat tänne. CORDELIA. Se tietty ennalt' on; olemme valmiit Ja heitä varromme. Oi, kallis isä, Sun asiaas ma käyn; ja suuren Ranskan On senvuoks tullut murhettani sääli Ja haikeit' itkujani. Miekkaan meit' ei Pukenut turha himo kunniaan; Ei, lempi, lempi, isän oikeus vaan. Jos pian häntä kuulla sais ja nähdä! Viides kohtaus.
KREIVINNA CAPULET. Sä keksi keinot, minä keksin miehen. Vaan nyt saat ilo-sanomia, tyttö. JULIA. Näin inhaan aikaan ilo onkin tarpeen. Ne kertokaa, ma pyydän, äiti hyvä. KREIVINNA CAPULET. Niin, lapseni, on valpas isä sulla; Hän haihduttaakseen huoles, äkkipäätä Sinulle hankkinut on ilopäivän, Jot' emme tienneet ennalt' aavistaakaan. JULIA. No, äiti, sanokaa, mik' on se päivä?
Ja pääni minä pidän pystyssä! Tuoss' oikean saat palkkas, pettäjä! Ah! ! ! Voi! Mun poikan'! Ken se oli? Fleming. Se päällä maan sun työs' on viimeinen! Se ennalt' oli tietty uutinen! Laps! herää! Hän on Herran tuomiolla! Mun syyn' on tuo! Voi kuollut! Mieli murtuu. Mun poikan'! Ota minut kuoloon myötäs! Noin tahtonut en palkita ma työtäs.