Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Mielessään päätti hän kuitenkin pelastaa urhean partiolaisensa vaarasta, sillä hänen täytyi tunnustaa, että hän suureksi osaksi sai menestyksistään niillä seuduilla kiittää Erkkiä, sillä Erkki tunsi nämät tienot perinpohjin. Kun Torkkulainen palasi keskievariin tuli vaimonsa Vappu häntä vastaan. "Saanko nyt puhutella sinua?" kysyi hän levottomana.
"Niinpä niin; olihan kai urhean soturin vaikea tuollaista katsella sanoi hän muutaman hetken mietittyänsä. Mutta kuitenkaan ei näytä aivan mahdottomalta, että te olisitte tunteneet tuon miehen, joka valhetteli olevansa seppä, sekä että teillä edeltäpäin olisi ollut tieto niistä tuumista, joita hän puuhaili.
Niinkuin kallistuu kedoll' uupuen pää unikolta, raskas kypsyyttään, kevätkuuron lyömänä rankan: niinp' uron painui pää kypäreineen raukea, raskas. Teuktos jänteeltään taas laski jo päin väkänuolen Hektorin kaataakseen, kovin toivoi kohti jo käyvän. Ei toki sattunut tuo ohi ohjasi nuolen Apollo vaan kävi ryntääseen Arkheptolemon, näpyn alle, valjakon urhean ohjaajan, joka riens sodan riehuun.
"Minun täytynee sinua totella, Hakim", sanoi kuningas; "mutta usko pois, rintani tuntuu niin vapaaksi siitä riuduttavasta poltosta, joka niin kauan on sitä korventanut, että olen valmis milloin hyvänsä asettamaan sitä urhean miehen keihään eteen. Mutta kuulkaa! Mitä merkitsevät nuo huudot ja tuo etäinen soitto leirissä? Mene, Tuomas de Vaux, kuulustelemaan mitä se mahtanee olla".
Tullut turma jo ois, tuho onneton ottanut heidät, juosseet laivoilleen jo akhaijit karkoten, ellei huutanut luokseen oisi Odysseus Tydeun poikaa: "Rinnast' urhean meiltä mi voiman vie, Diomedes? Siis kupehelleni, kumppani, käy; suur' ois häpeämme, Hektor heiluvaharja jos meilt' ois ottava laivat."
Oisipa nuoruus vielä ja ryhti se mulla, mik' ammoin, kun Pylos Elis-maan kera taisteli karjojen ryöstön kostaakseen ja kun Itymoneun minä hengeti iskin, Elis-maan asujoita, Hypeirokhon urhean poian! Varjelemaan kävi karjaans', ei hyvitystä hän suonut, vaan hänet tanterehen etumaisena taistelevista peitseni sorti, ja pois koko maalaisjoukkio juoksi.
Mutt' ei kauemmin halu sallinut urhean Aiaan seisoa kohdallaan, muut kuss' oli poiat akhaijein, vaan yli laivojen kantten hän väkiaskelin astui, tankoa huiskuttain, meritaistelokeksiä vankkaa; seitsemän syltä sen vartt' oli, vahvistettua renkain.
Uljaalla mielihyvällä ajatteli Markus tuota, että hän oli pelastanut tämän urhean barbarilaisen. Hän oli tämän suojelia. Aina, kun hän ei ollut isänsä seurassa, hän oli Galdon luona. Nämät molemmat nähtiin melkein joka hetki päivästä kävelevän yhdessä, Galdus seuraten Markoa, mihin hyvänsä tämä meni ja usein kantaen häntä hellästi sylissään.
Näin lopetti ukko Heinäkangas kertomuksensa ensimmäisestä karhunajostaan urhean Pollen kanssa. Emme ennättäneet kirjoittaa muistoon syrjäseikkoja, jotka olisivat valaisseet karhun elintapoja. Muistelen hänen huomanneen, että vanhat otsot eivät ajon kestäessä koskaan nouse puuhun; sitävastoin olivat nuoret karhut useasti puuhun kiivenneet.
Sinäkö tapoit urhean ystävämme, joka on jättänyt meidät? Ei, hänen suuri sielunsa kaihti taistelua kanssasi ja jätti hänen ruumiinsa mieluummin kuin olisi kärsinyt sen häpeän, että olisi surmannut sinut. Mutta se veri, jonka vuodatit hengen katsoessa muualle, ei ole imeytynyt maahan. Se täytyy haudata valituksiisi. Mitä musiikkia kuulenkaan?
Päivän Sana
Muut Etsivät