United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin monin verroin suuremp' on luku, luulen, akhaijein miehiä Ilioniss' asujoita; mut näill' apunansa kaupungin monen kansaa, miest' on mittavapeistä, jotk' yhä vastustaa väkevästi ja toivoni torjuu, että ma Ilionin talokauniin kaatava oisin.
Ja he kahden matkasivat ketomaata, mut Zeus näki kaitsevasilmä kulkijat, vanhuksen poloretkeä säälien katsoi, näin heti Hermeen hän, pojan rakkaan, sinne jo käski: "Hermes, sullapa ennen muit' on rakkahin toimi auttaa maan asujoita; ken mielees on, sitä kuulet: siis mene, vie Priamos nyt luokse akhaijien laivain, niin ett' ainoakaan ei arvaa, ei näe heistä, ennenkuin hän Akhilleun luo hyvin turvin on tullut."
Vahvimmat oli miehiä maan asujoita he varmaan, vahvimmat oli, vahvimpain kera ottelivatkin, vuorten hirmut nuo perisurmaan sortivat julmaan. Heill' olin kumppalinaan toki, kaukaa matkasin, kauas jäi Pylos; itse he näät kera kutsuivat minut sieltä; myös tasarinnan taistelin ei sitä taistoa kestäis maan asujoitten ihmisien nykypolvea kenkään. Vaan toki neuvoa noutivat mun, sanan ottivat varteen.
Tuostapa tuimistui Telamonin aaluva Aias, astui päin vihamiestä ja viskasi välkkyvän peitsen; eess' oli Amfios, Selagos-uron juurt', asujoita Paisos-kaupungin, rikas, vainiokas; hänet taistoon kohtalo toi Priamon toveriksi ja myös tämän poikain. Häntä nyt vyöhön siis Telamonin aaluva iski.
Jumalathan on johtajat kaiken. Zeun tytär ylhä on Harha, jok' ihmiset syöksevi syyhyn, haltia turmiokas; jalat hällä on pehmeät, sill' ei astele maassa, mut ihmisien pään päällä hän kulkee, kiehtoo maan asujoita, ja paulaan käy kuka sattuu.
Oisipa nuoruus vielä ja ryhti se mulla, mik' ammoin, kun Pylos Elis-maan kera taisteli karjojen ryöstön kostaakseen ja kun Itymoneun minä hengeti iskin, Elis-maan asujoita, Hypeirokhon urhean poian! Varjelemaan kävi karjaans', ei hyvitystä hän suonut, vaan hänet tanterehen etumaisena taistelevista peitseni sorti, ja pois koko maalaisjoukkio juoksi.
Rikkait' Idan juurehisen asujoita Zeleian tumman Aisepos-joen juojia, heimoa Troian, heitäpä taistoon johti Lykaonin loistava poika Pandaros, jolleka jousen ol' antanut itse Apollo.
Vaan sanon seikan sen minä sulle, ja paina se mielees: konsa jos kaataa kaupunk' ois iso mullakin into, moinen, jonk' asujoita sa suosit, suojelet, silloin estelemään älä käy vihakättäni, vaan jätä rauhaan, sillä mä myönnyin myös, vaikk' ei sydän ois sitä suonut.
Niin ikiauvokkaat sun poikaas viel' yhä suojaa, vainaja vaikka jo on; rakas ain' oli hän näet heille." Virkki; mut riemahtuin näin vanhus vastasi hälle: "Ain', oi poikani, on hyvä palveet taivahisille 425 toimittaa sopivaiset; ei asujoita Olympon, kons' eli linnassaan, unohuttanut poikani koskaan; senpä nyt muistivat myös, vaikk' ehti jo kuoleman arpa.