Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. lokakuuta 2025
Hyvän Hurtta lähdön laittaa: lieventää hän veronkannon, ruokkii, kelle rokka maittaa, myöntää muille anteeks-annon; hoivatahan Hovilassa mieron miestä, naista, lasta, Irja itse hoitamassa: tuop' on hälle riemu vasta!
Kylmän kulta kuumottavi, vilun huohtavi hopea." Kahdeksasneljättä runo Tuop' on seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen, heitti kultaisen kuvansa, hope'isen neitosensa. Pisti varsan valjahisin, ruskean re'en etehen, itse istuvi rekehen, kohennaikse korjahansa. Lähteäksensä lupasi sekä mietti mennäksensä pyytämähän Pohjolasta toista Pohjolan tytärtä.
Vaan äitipä papin käski tulla; Tää jutun tuskin ehti kuulla, Kun arkkua katsoi sima-suulla Ja arveli: "tuop' on hurskas työ; Ken voitaiksen, sitä muut ei lyö; Vaan kylläpä kirkon vatsa syö! Se syönyt on kokonaisia maita, Sitä sentään ei mahatauti haita. Niin, naiseni, kirkko vaan ilomieliä Voi väärän mammonankin niellä". FAUST. Ei ruoka tuo ole harvinainen: Sitä kuningas syö ja juutalainen.
Jo luoksi lähentelihe, pakinoille painatteli, sanan vieä, toisen tuoa, kolmannen kovin puhua. Annikki hyväniminen, yön tytti, hämärän neiti, purrelta kyselemähän: "Kunne läksit, Väinämöinen, suorihit, suvannon sulho, maan valio, valmistihit?" Tuop' on vanha Väinämöinen puhelevi purrestansa: "Läksin lohta pyytämähän, kuujoa kuettamahan Tuonen mustasta joesta, syvästä saraojasta."
Kullervo Kalevan poika Tuop' on suoriksen sotahan, Suotta suoriksen sotahan, Tahallansa tappelohon, Vasten kieltoa isonsa, Emonsa sitäi enemmin.
Uteliaina niinkuin lapset, tunkeutuivat lappalaiset yhä sakeampaan matkustajan ympärille. "Pää oikeaan! Valon tulee langeta suorempaan etupuolelle! Tuommoiset tummat, puolimongolilaiset kasvot, joita pohjoisnavan puol'yön aurinko valaisee, tuop' olis ollut arvollinen esine Remgrandt'ille. Olga!" Andrén veri alkoi kiehua, ja vastenmielisesti hän puristi käsiänsä.
Tuop' oli Ukri tuhma ukko, vain tuhkan jälelle jätti, tuop' oli tuima Ukrin heimo, kaatui viime kantahansa, kertoi kansan kohtalosta vain tuuli lumisen tundran, lauloi Ukrin yöstä yksin Salliman ikuiset immet. SYV
Tuop' on nuori Joukahainen sanan virkkoi, noin nimesi: "Tuohon jousta jouahutan, kaarta rauta rauahutan: pään varalle Väinämöisen, surmaksi suvantolaisen. Ammun vanhan Väinämöisen, lasken laulajan ikuisen läpi syämen, maksan kautta, halki hartiolihojen." Emo kielti ampumasta, emo kielti ja epäsi: "Elä ammu Väinämöistä, kaota kalevalaista! Väinö on sukua suurta: lankoni sisaren poika.
Tuop' on kiekui kirkon kukko: "Kauan on Kaleva maannut Hiiden vuoren vuotehella, verkoissa veren väkevän; pääse ei sieltä päästämättä." Pyhä Pietari käveli Herran Kiesuksen keralla, kukon kuuli kiekuvaksi, sanoi Herralle hyvälle: "Viikon on Kaleva vierryt, auta miestä mielipuolta." Kolahutti sauvallansa Herra Hiiden kalliota, heräsi kuuluisa kuningas.
Tuop' oli toimi ja työ nyt myös varusäärten akhaijein, kuolleet roukkosivat roviolle he haikein mielin, polttivat sen, taas luo tasalaitain lähtivät laivain.
Päivän Sana
Muut Etsivät