United States or Norway ? Vote for the TOP Country of the Week !
Meni Pohjolan tupahan; jalan polki porstuahan, laski kääkähän kätensä, siitä tunkihe tupahan, ajoihe katoksen alle. Siellä miehet mettä juovat, simoa sirettelevät, miehet kaikki miekka vyöllä, urohot sota-aseissa pään varalle Väinämöisen, surmaksi suvantolaisen. Nuo kysyivät tullehelta, sanoivat sanalla tuolla: "Ku sanoma kurjan miehen, tuuma uinehen urohon?"
Tuop' on nuori Joukahainen, laiha poika lappalainen, jou'utti tulisen jousen, koppoi kaaren kaunihimman pään varalle Väinämöisen, surmaksi suvantolaisen. Ennätti emo kysyä, vanhempansa tutkaella: "Kellen jousta jouahutat, kaarta rauta rauahutat?"
Siksi muut mun rinnallani Näet varsin vaillinaisna, Heissä suurennat jokaisen Varjon varjelet minua. Maailmassa et minulle Näe naista vertahista. Mutta mun vikani sulle Näyttävät näkymätönnä, Kuin on varjot auringossa. ANJA. Näen kylläkin vikasi: Olet liian armollinen. Mutta ilkimys on Ilvo. ILMARI. Tuotako sanelet, sisko! Sinut lempeäksi luulin, Kuin sopi suvantolaisen Nyt vihasta kiehut!
Tuop' on nuori Joukahainen sanan virkkoi, noin nimesi: "Tuohon jousta jouahutan, kaarta rauta rauahutan: pään varalle Väinämöisen, surmaksi suvantolaisen. Ammun vanhan Väinämöisen, lasken laulajan ikuisen läpi syämen, maksan kautta, halki hartiolihojen." Emo kielti ampumasta, emo kielti ja epäsi: "Elä ammu Väinämöistä, kaota kalevalaista! Väinö on sukua suurta: lankoni sisaren poika.