Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Soutaja tuolla järvellä pidätti aironsa ja jäi kuuntelemaan, ja kun laulu oli laannut, heiluttivat tytöt nenäliinojaan ja Vihtori valkoista lakkiaan kiitokseksi. Pian tämän jälkeen vastasivat he kansanlaululla: "Tuoll' on mun kultani". Tämä vuorolaulu illan tyvenessä kuului kauniilta, ja äiti, joka oli ottanut unisen Esterin syliinsä, viittoi ympärillään olevia jatkamaan lauluansa.
Ma näin sun unissain, Ja yönkin sydämessäs nähdä sain, Ja käärmeen näin, mi syöpi sydäntäs, Näin, kulta, kuink' on kurja elämäs. No ompas luikkuja näitä! Ja rummutkin rämpättää! Tuoll' oman kultani häitä Nuo tanssia rötköttää. Ja soittoa sytee ja syyhtää Niin huilut kuin symbalit; Vaan välillä itkeä nyyhtää Kaikk' hyvät enkelit.
Noin se saajani sanovi, Valittavi vanhempani: "Tuoll' on poikani poloinen, Tuolla laiton lapsueni, Tuonen toukojen panossa, Kalman maien karhinnassa. Saapi nyt minun poloisen, Minun laiton lapseltani, Saapi pyyt pyhän piteä, Saapi lintuset lihota, Oravaiset jouten juosta, Jouten kärppäset kävellä."
Tuoll' istuu oksalla kyyhkynen niin puhtoinen, rukoukset hän kuulee lapsoisen lailla Kristuksen. Valkosiivet hän riemuin kohottaa, ylös käy hänen tie, rukoukset lasten kun ilmoille saa, isän luo hän ne vie. Luo lasten hän palajaa jällehen ja mukanaan isän siunauksen hän ylhäisen tuo lapsille maan. Siis lapset pienoiset rukoilkaa vaan, kyllä varmasti valkokyyhky taivahan oksaltaan heitä kuulevi.
PRINSESSA. Ma kuulen ilolla, ett' ihmistapaan sa puhut, haastain kanssa henkien. ALFONSO. Hän tullut on juur' aikaan parhaaseen! Antonio! Hänet tuo Tuoll' onkin hän jo! NELJ
Paljo olen käynynnä, Pitkin kyliä kysellyt, Pitkin teitä tieustellut, Enkö saisi vastausta; Jo on nälkäki vähäsen, Saisinko mitä syöäkseni?" "Tuoll' on koan orrella Vanha kissan häntä, Hiiret hiukan kalunnehet, Siin' on sinulla syöäksesi; Taetvettä tanhualla, Siin' on juomista sinulle." Meni akka metsään. Meni akka metsään, Pukki tuli vastaan: "Mene pukki kotiin!" Ei pukki mennytkään.
Mut on täällä Aino tyttö, Armahin emonsa lapsi. Kun oli kuullut laulustasi Mainetta yli vesien, Niin ihastui, ihmetteli, Tahtoi nähdä laulajata. KOUKI. Tuoll' on Kirrikin takana, Joukolaisten joukon jatko. Kirri näyttää julmistuneelta. V
Viel' itseään kukka on kuolossai, Viel' itseään puukin lastunai, Viel' itseään lintukin häkissään, Omaa laulaa se vain voi säveltään! Ei luontoa niiden muuttaa voi, Ei luontoa, minkä Luoja loi. Väkivalloinkin niitä jos kohtelee, Perusluontoa niiden ei toiseks tee! Sa näitkö tuoll' ulkona luonnossa: Kukin kukka on omaa luontoa, Kukin puukin luontonsa säilyttää, Eri sävelin linnutkin livertää?
Siinä seisoo neito nuori Unelmissa autuaiss', Muistelevi hetkee armast', Kosk' hän kultaans' vihitään. Astelee hän onnellisna, Vaeltaja vastaan käy, Häitä neito kyselevi, Miksi torninkello soi. »Sentään soipi torninkello, Että kuoli nuorukain, Poika komeest' kartanosta, Joka kaukaa siintää tuoll'.»
Tuoll' ikkunass' impi linnan Vait silkkiä kehräs, ja silmä vettyi; Hän itki, kaihoja rinnan Ja itki, ett' toiveet pettyi. "Oi, lapsi, sa kyyneles heitä Ja laske kuteelle unes hieno: Ne petti kaikkia meitä Nuo sulo valheet, sa pieno!" Kautt' ilmojen laulu ilkkuu Ja haipuu aavain taa; Punaviiret purressa vilkkuu, Kun kahden he matkalle saa.
Päivän Sana
Muut Etsivät