United States or Israel ? Vote for the TOP Country of the Week !
Rauhantuomari: Kas näin, nyt lakikirja tänne, lue mit asetukset säätää valas vanno ja kirjaa suutele nyt nimes tuohon, niin olet sankari, saat kruunun palkan töist' urhokkaista vasta tehtävistä, päivältä kuusi penniä, siin' on sun eläkkeesi ja sun palkkas myös. Pestaava upseeri.
Kons' oli kumpikin puolellaan sovat suorinut ylleen, piiriin astuivat urot uljain taisteloinnoin, silmissään tuli tuima, ja kammahtui väki kaikki. Tuosta kun vastakkain liki tullut toist' oli toinen, kertaa kolme he syöksivät päin sekä iskivät yhteen.
Kuin tapahtui se? Ken hän on? Ken sinä? IMOGEN. Min' olen tyhjä; tai, jos mitä oisin. Parempi tyhjä ois. Tää herrani Ylevä, uljas oli brittiläinen, Nyt vuorelaisten murhaamana tuossa. Ah! Toist' ei ole moista. Idät, lännet Sais käydä, paikkaa pyytää, koittaa monta Ja hyvääkin, ja uskoon palvella, Ei löytäis moista herraa.
Vaan toveriksi jos ois joku toinenkin kera käyvä, 222 suuremp' ois mull' uskallus sekä turvakin tiellä. Kahden kulkien toist' äly toisen on auttelemassa, kaikk' edut oivaltain; mutt' yksin jos mitä miettii, aatos on ahtaamp' aina ja harkinnat hatarammat."
Kaiken täänpä hän tarjoo, jos vihan viihtyä sallit. Mutta jos lahjoineen lie vasten mieltäsi liioin Atreun poika, sa muita akhaijeja kaikkia muista, jotk' ovat leirissään hädän alla ja joilt' ikiarvon saat kuin kuolematon; sua kutsuu kunnia suuri. Hektorin kaataa voit, sua liian kun liki karkaa turmiovimmassaan, muka että akhaijia toist' ei häll' ole vertaistaan sotapursin saapunehissa."
Vaan useimmat löi toki Aias, Oileun poika; urhoa toist' ei nopsaa niin pakolaisia ollut vainoamaan, kun Zeus pelon valtaan herpasi heidät. Vaan yli kaivannosta kun pääsivät paalutetusta, kons' ylen monta jo heit' oli lyöneet maahan akhaijit, vihdoin vaunujen luokse he seisahtui tenän tehden, kauhun kalpeus kasvoillaan. Mut Zeus laell' Idan valveutui kupehelta jo Heren korkeavallan.
Vaan sotarinta kun toist' oli vastaan sankkana, Troian kansa ja myös Lykian sekä myrmidonit ja akhaijit, 564 sankarin ruumiist' ottelemaan he jo iskivät yhteen huudoin hirmuisin; kovin kalskuivat asevasket. Zeus yön kaameuteen rajun taistelon varjosi, jotta tuimemmin tuho löis pojast' armaast' ottelijoita.
Mutta kun vastakkain liki toinen toist' oli, haastoi ensiks aimo jo noin heti Hektor heiluvaharja: "Karta en kauemmin sua, Peleun poika, jos äsken muureja kiersinkin pyhän Troian kolmehen kertaan, vartoa en sua tohtinut; vaan sydän käydä nyt käskee mun sua vastaan, lie tuho tullakseen tahi voitto.
Niin kävi matkani kaupunkiin; en toist' omin ehdoin Tee, enk' arvele myös pakotettuna saavani sinne. Lumihiuteet. Vajoopi maahan Myrjaadit henget, Sylistä Luojan Erottamat; Hymyillen, itkein, Ne lempii, kärsii, Ne kukkii kotvan Ja kuihtuvat. Jokaisen hengen Sisällä piillen On ihmissielu, Miel' lämmin on; Jokaisen sielun Syvyy'ssä piillen Ajatusmailma On ihmenon.
Hauskuutta, menestystä teille toivon. Mut vastuut' eikö herralleni, neiti? OLIVIA. Jää vielä! Sano, poika hyvä, mitä Minusta luulet. VIOLA. Että luulette Toist' olevanne, kuin mit' olette. OLIVIA. Jos sitä luulen, luulen samaa teistä. VIOLA. Se oikein on: en olekaan, mik' olen. OLIVIA. Josp' oisitte, mit' olevanne soisin.