Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025


OLIVIA. No niin, nyt taas on aikaa hymyellä; Oi, kuinka vähäst' ylpistyypi kurja! Jos saalis olla täytyy, paljon paremp' On leijonan, kuin suden saalis olla. (Kello lyö.) Mua kello ajan häviöstä moittii.

Noin tarkka silmä kylläks on jo nähnyt; Sydäntäin harso verhoo, eikä povi. No, haastakaahan. VIOLA. Mun on sääli teitä. OLIVIA. Se askel lempeen on. VIOLA. Ei puoltakaan: Useinhan vihamiestäkin on sääli.

VIOLA. En, pikku viekas sydänkäpyseni, ja kuitenkin vannon kaiken pahuuden paulojen kautta, ett'en ole se, jota osoittelen. Oletteko te talon neiti? OLIVIA. Jos en vääryydellä itseäni omista, niin se olen. VIOLA. Jos se olette, niin, toden totta, omistatte itsenne vääryydellä; sillä mikä on omaanne niin, että voitte sen antaa pois, ei ole omaanne niin, että voitte sitä kieltää.

Luulenpa että tunnemme tuon kauniin roomalaisen käsialan. OLIVIA. Etköhän menisi makuulle, Malvolio? MALVOLIO. Makuulleko? Kyllä, sydänkäpyseni! Tulen sinun luoksesi. OLIVIA. Jumal' auttakoon sinua! Miksi hymyilet noin ja suukostelet noin tiheään sormiasi? MARIA. Kuinka voitte, Malvolio? MALVOLIO. Teidänkö kysymykseenne? Kylläkö satakieli korpille vastaisi?

Hauskuutta, menestystä teille toivon. Mut vastuut' eikö herralleni, neiti? OLIVIA. Jää vielä! Sano, poika hyvä, mitä Minusta luulet. VIOLA. Että luulette Toist' olevanne, kuin mit' olette. OLIVIA. Jos sitä luulen, luulen samaa teistä. VIOLA. Se oikein on: en olekaan, mik' olen. OLIVIA. Josp' oisitte, mit' olevanne soisin.

Jos tämä yksinkertainen päätelmä kelpaa, niin hyvä on; jos ei, niin mitä siihen voi? Niinkuin ei ole muuta tosi sarvipäätä kuin onnettomuus, niin on kauneuskin kukkanen. Neiti käski viedä pois narrin; siis sanon vieläkin kerran: viekää pois neiti! OLIVIA. Ystävä, sinut minä käskin viedä pois. NARRI. Erehdystä korkeimmassa määrässä!

Ne vaikuttavat, nuo ristipolukset, jonkinlaista veren tyrehtymistä. Vaan mitäpä siitä! Jos vaan yhden silmä niistä tykkää, niin voin sanoa, niinkuin sonetissa sangen sievästi sanotaan: "jos yksi tykkää, niin kaikki tykkää." OLIVIA. Kuinka voit, ystävä? Kuinka on sinun laitasi? MALVOLIO. Ei mieli musta, vaikka sääret keltaiset. Se, on oikein perille tullut, ja käskyt toimitetaan.

Turman aikeeni jo kypsyy: Karitsan rakkaan uhrata ma kärsin, Näin kyyhkyn kaarnesydäntä ma järsin. VIOLA. Ja minä teidän lohduksenne vielä Tuhannen surmaa kärsin ilomiellä. OLIVIA. Mihinkä nyt? VIOLA. Sen jälkeen, jota lemmin Elämää, silmäterää tulisemmin, Enemmän, enemmän kuin naista lemmin. Jos teeskelen, te, taivaan valtiaat, Mua lemmenpettäjänä ruhjokaat! OLIVIA. Voi, mua, kurjaa!

VIOLA. Takaisin sen annan. OLIVIA. Huomenna siis. Hyvästi! Jos noin soma On kiusaaja, niin olen hornan oma. HERRA TOPIAS. Hyvää päivää, nuori herra! VIOLA. Jumal' antakoon, herra!

HERTTUA. Tylyydessäkö? Impi juonikas, Jonk' epäsuopealle alttarille Tää sydän henkinyt on parhaat uhrit, Mit' ikänään voi hartaus! Mitä tehdä? OLIVIA. Halua myöten, mitä sallii arvo. HERTTUA. Egyptin rosvon lailla miks en minä Vois hengenhädäss' armastani tappaa, Jos sydän sallis? julma luulevaisuus, Jost' ylevyyttä henkää!

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät