Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Jotkut taas unissaankin pakinoivat, kuinka aika vie niinkuin virta mukanaan sekä pienet, että suuret, yksityiset ja koko kansakunnat, valtakunnat ja valtiaat. Mutta vielä muutamat muutakin näkivät. He näkivät aamun niin ihanan, maan niin suloisen, jommoista ei voi ymmärrys älytä: Kaikki oli uutta ääretöntä ja kuitenkin niin tuttua kotoista ja äärettömän kaukaista.
Jos se voi tapahtua, että sisar vie sisartansa kuolemaan rakastajan silmän nähdessä, mikä on sitten teidän valtanne, Jupiter, Ormuzd, Jesus, Sebaoth, ja te muut onnea jakavat valtiaat? Perkeleet ovat maan herroina ja paha sattumus hallitsee. Lue sinä, vanha mies, kirouksiasi yhdessä minun kanssani, ala jo varhain aamulla, äläkä lakkaa, ennenkuin myöhään illalla.
Kävelin raskaan taipaleen laivarannasta kotiin. Miksi sittenkin olin ollut niin saamaton, miksen sittenkään tarttunut onneni ohjiin? Siksikö, ettei niin pitänytkään, koska niihin on kenenkään itsensä turha tarttua, turha koettaakaan temmata niitä itselleen ja pakottaa omaan puoleensa sitä, minkä on mentävä toisaanne? Ovat luulleet sen voivansa, maailman valtiaat. Ovat olleet olevinaan ohjissa.
Kaikki hänen ympärillään, hänen oma pukunsakin siihen luettuna, oli vailla tuota loistoa, jolla hänen valtakuntansa kaikki pikku valtiaat koreilivat juhlapidoissaan; mutta hänen oma puheensa ja käytöksensä olivat sittenkin mahtavan, armollisimmalla tuulellaan olevan kuninkaan mukaiset.
Kun yksin ei hän kestänyt, Hän voiman ottaa päätti nyt. Jos kuninkaat ei korkeat Voi taakkojansa kantaa, Niin kuinkas minä kunnoton? Saat apuas mullen antaa. Pien' Afroditen kyyhkynen Ol' ollut katsojana. »Sä käyös kuningattareksi» Näin kuului käskysana. »Eläkööt uljaat valtiaat!» Soi kilpaa huudot riemukkaat. Oi Lesbia, jospa voisin myös Mä kruunun suoda sullen! Mä houkka, mitä toivonkaan?
»Tuli valloilla on!» kävi myrskyisä huuto kun sankari sortui. Tuli valloilla on, joka paisuen kasvaa ja kulona kulkien valtiaat, vallat syöksevi maahan ja lieskoihin hautaa. Tuli valloilla on, ja Europa leiri joka kolkka min vihaa ja kostoa hehkuu!
Voitteko te, asiain näin ollen, elää rauhassa, ilossa ja onnessa? Mutta minä julistan teille rakkautta ja julistan teille sitä oppia, joka vaatii, että valtiaat rakastaisivat alamaisiaan ja herrat orjiaan, että orjat palvelisivat herrojaan rakkaudessa ja että kaikki tekisivät oikeutta ja laupeutta, mutta lopulta saavuttaisivat onnen, joka on syvä ja loppumaton kuin meri.
Varmaa on, armollisimmat valtiaat, että missä tällaisia maita on, siellä täytyy myös olla hyvin hyödyllisiä tavaroita; mutta minä en viivy kauan missään satamassa, koska haluan nähdä niin paljon maita kuin vain on mahdollista, esittääkseni niistä kertomuksen Teidän Korkeuksillenne. Mutta minä en ymmärrä näiden ihmisten kieltä, eivätkä he ymmärrä minun enempää kuin kenenkään miehenikään puhetta.
Rauhankin aikoina he hallitsivat alusmaitansa kuin itsenäiset valtiaat ainakin; ja Burgundin herttuasuku, jonka hallussa oli samanniminen maakunta sekä Flanderin ihanin ja rikkain osa, oli niin mahtava, ettei se missään suhteessa, yhtä vähän loiston kuin voiman puolesta, jäänyt kuninkaallisesta suvusta jäljelle.
Turman aikeeni jo kypsyy: Karitsan rakkaan uhrata ma kärsin, Näin kyyhkyn kaarnesydäntä ma järsin. VIOLA. Ja minä teidän lohduksenne vielä Tuhannen surmaa kärsin ilomiellä. OLIVIA. Mihinkä nyt? VIOLA. Sen jälkeen, jota lemmin Elämää, silmäterää tulisemmin, Enemmän, enemmän kuin naista lemmin. Jos teeskelen, te, taivaan valtiaat, Mua lemmenpettäjänä ruhjokaat! OLIVIA. Voi, mua, kurjaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät