Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. lokakuuta 2025
Vaan puhu vihdoin, aimon Akhilleun suo tosi kuulla, hän ehkäpä suostuu. Taivaisten avull' ehkäpä sun sanas sankarin mielen taivuttaa; sill' ei puhe ystävän suott' ole suinkaan. Mutta jos esteen lie jumal-ilmestys joku tuonut, jos sanan moisen Zeult' emo korkea saattanut ehk' on, niin sinut ainakin laittakohon kera kaikkien muitten myrmidonein, hädäss' ett' apu, valkeus oisit akhaijein.
Oli itkun ilta, maan tanhuvilta yön kuudan-silta pois kutsui vain; sen muistan iki kuin tuskaniki, kun kuiskit liki: »Sua lemmin ain!» Oli haave-hetki, oli aave-retki, soi kulkusetki kuin kuolleiden: »Sua lemmin aina, ah, Luojan laina, nyt taakat paina ei taivaisten!»
Ainoastaan näkymättömät hengen voimat siellä liitelevät kaukaisten tähti pilkkujen välejä, ikuisen Jumalan tahtoa täyttäen. Mutta sinä olet niinkuin lapsi tässä äärettömässä hiljaisuudessa. Annas ollakaan! On kuin taivaisten sanansaattajain parvi lentäisi sinun ohitsesi ja niinkuin ihanin harpunsoitto humahtaisi sinun korvissasi. Seis! huudat sinä, odottakaas vähäsen te siellä!
Se Pohjan neiden rauhatonna syöksi Valoa isänmaalle kantamaan, Se rinnastansa levonlaulut ryösti, Kamppaavan kosken nosti pauhaamaan. Vaan taivaan tult' on kauan mahdotonta Maan lapsen kestää, tomu-asunnon: Tuo toivon maa, tuo tähtein valtakunta Taivaisten tulten asuinpaikka on.
Vaan salipylvähiköstä Apollon korkea Here kutsui kohta ja taivaisten sanansaattajan Iriin, näillepä näin sanat siivekkäät hän laati ja lausui: "Rientäen menkää, teitä on kutsunut Zeus laell' Idan, sinnepä tultua, kasvot Zeun kun kumpikin näätte, tehkää, täytelkää, mitä teille hän pannevi työksi." Virkki ja Zeun salipylvästöön meni korkea Here istuimelleen taas, mut pois he jo kumpikin kiiti.
Tauota käskee hän sinun taistelemasta ja käydä joukkoon taivaisten tai veen pyhän aaltojen alle.
Virkki ja haavast' irralleen veti vaskisen peitsen, polkien kannallaan, selin maahan mätkäsi ruumiin; karkasi keihäineen heti Automedonia kohti, aimoa tuot' asemiest' uron askelnopsan Akhilleun, kaataakseen hänet, vaan hevot pois, pari kuoloton, kiitäin vei hänet, taivaisten jalot lahjat, Peleun saamat. SEITSEM
Sitäpä juuri hän miettivi huipulla kallion, se öin ja päivin on murheensa suuri ja sitä hän vuosia miettinyt on; vaan taas kun taivahat välkähtää ja honkien latvat hohtaa, niin pystyyn heittyvi uljas pää ja salama salaman kohtaa, hän puhuu nöyrän ja rohkean lailla ja katseensa matkaavi oudoilla mailla: "Sinä Herra voimien taivaisten, jota ihmiset luojaksi sanoo, sinä, jolta johtajat vaivaisten elonohjetta nöyrinä anoo.
Muu kaikki heitä huomahan taivaisten; he murtaa myrskyn vimman, mi vastaksuin löi kuohupäät, ja jälleen pystyyn sypressi kohoo ja saarni vankka.
Toiste me tään sopinemme, jos aika se koittaa, ett' ikivaltain taivaisten osaks uhrata kerran suo kotilinnassamme jo Zeus vapauttamismaljan, häätty kun Troian mailt' on pois varusääret akhaijit." SEITSEM
Päivän Sana
Muut Etsivät