Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. toukokuuta 2025
Erään kerran, ollessani vanhempaisi kanssa muutamalla hartaushetkellä, satuin minä istumaan suutari Sormusen taakse, tuon raukan kyttyräseljän, jonka hyvin kyllä tunnet, ja harvoinpa on kokonaiset kirkkokonsertit minua niin virkistänyt kuin tuon viallisen heikko ääni kun hän kuohuvain kyynelten vallassa juhlallisella äänellä lauloi "Vapahtajani jo pian ompi tääll'".
Tääll' ovat käräjät, täällä markkinat, tääll' on paljon paljo liittynyt yhtehen ja yhdeksi, papin, kauppiaan ja esivallan on saatava osansa hyödystä, koska kerran paikall' ollaan. Kirkonkellot ja hautaus-virret soivat kilvan hää- ja ristiäisilojen kanssa. "Nauttikaamme päivän vielä ollessa, ennenkun yö yllättävi, jolloin nautinnot ovat lopussa!"
Tääll' ehkä lasna hylly-poskillas Sä kulta, kiitit joulua lahjoistas, Ja taaton kuivaa kättä peitti muiskutelmas. Tääll', impi, tunnen henkes liehuvan Rikasna, järjestellen kotosalla: Se äidillisnä ohjailee sua ainian, Levitti pöydälles tuon liinan puhtahan Ja kruusas hiekankin sun jalkais alla. Oi armas, kelle onnen suot? Sä kodin taivahaksi luot. Ah! värisen sulo-hurmoksissa!
Oisi monta muutakin sanaa suurta, soipaa, meillä hevon helyjä, mut muilla kaikkivoipaa, meillä kullan kukkasia, tyhjää ulkokuorta, muualla musertavaa, täyttä, ikinuorta: Ihmisyys! Ihanteet!... Ei, en viitsi, jaksa. Mitä on ne, ellei niitä elontyöllä maksa? Elontyöllä tuimalla, jokahetkisellä! Sydämessä suuri usko kellä tääll' on, kellä? Kuka täällä täyttää, kun kaikki täällä lupaa?
Hääriemumme on lyhyt; yhtäkaikki, Tääll' ompi lyhyt kaikki ihanuus, Niin kirjoitettiin lakiin elämän. Mä kuolen, niin, mä kuolen. No, Ken kuolee onnellisempana häntä, Mi morsiamensa helmaan nukkuvi?
LADY MACDUFF. Voi sinun puheitasi, pikku lörppä! SANANTUOJA. Jumalan siunaus teille, kaunis rouva! En tuttu lie, mut arvonne ma tunnen. Ma varon, ett' on vaara lähellänne: Jos köyhän miehen neuvoon suostutten, Tääll' älkää olko! Pois, pois lapsinenne! Peloittaa teitä näin on kyllä julmaa, Vaan vielä julmempaa, jos salaan vaaran, Jok' uhkaa teitä. Herra teitä kaitkoon! En jäädä tohdi.
Tääll' ei vankeja, vapaita, veljeyttä, vertaisuutta, tääll' ei uskoja, unia, tääll' ei toivoa, totuutta, ylin yks' on käsky kylmä: korkealla aina kierrä, niinkuin tähti talvitaivon, pyhä, puhdas, koskematon, kiillä, konsa ei kimalla päivän kirkas kultakehrä, itse pakkasen purema muille tuhlaten tulesi näytä oudot ilmanrannat yösen synkät umpiukset, vaivan ylpeän ylängöt.
On niinkuin taistoa tulten julmaa Tai valomerten tää myrsky ois, Kun liekin leiskuvin pohja huimaa, Ja päiv' on kirkas ja yö on poiss'. Kuin Noan aikoina taivahalle Sai Luoja kaarensa korkean, Ett'ei hän vast'edes vetten alle Hukuta kansoja kuolemaan, Niin meill' on merkkinä pohjan puolla, Kun valot yölliset välkkyää, Tääll' ett'ei aiota yöhön kuolla, Ett' tahto Luojan ei ole tää. H
Oi, Jupiter, ja koston jumalat, Joill' asehina säihkysalamat Syöstessä sielut rikollisien Tartaron ikuisehen tulehen! Tääll' olin virvoitusta toivonut, Miss' elon tuli lähes sammunut: Vilu on luonnon povi luminen; Hallaa halaten kuoli kukkanen. Voi, turhaa! Kallio tää kaljupää Taas sieluhuni tulta virittää, Tuskien tulta ikipolttavaa, Jott' ei voi valtameri sammuttaa.
Sinulle, Nathan, ennen muuta täytyy mun ilmoittaa, ett' oitis kun vain tahdot, takaisin rahas saat sa...! NATHAN. Sulttaani! SALADIN. Sä myös nyt käytä mua... NATHAN. Sulttaani! SALADIN. Tääll' on jo matkue. Niin rikas jälleen ma oon kuin pitkään, pitkään aikaan en. Tulehan, sano, mitä tarvitset, jotakin suurta yrittääkses!
Päivän Sana
Muut Etsivät