Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Sana paljon käytetty, poljettu lokaan, polkijaisi kantapäähän pistä haava okaan! Totuus, seiso sivullani! Iske, salamoitse! Ei! Eipä kuollutta kukaan eloon loitse. Tiedän sanan toisenkin, suuren kuin meri, missä se soi, siellä sykkää sydänveri, siellä liput liehuvat, torvet, rummut raikaa, kansat kaikki hengähtävät, tehdään uutta aikaa: Vapaus! Sa tääll' olet vain sana turha.
Mihinkä mennet, kunne käynee tiesi, sua seuraa, sulle sykkää sydän tää. Sua uskon, unten mies, sua rakastan kenties, mut niinkuin lämpöänsä liekkaa liesi tai perho kiitää kohti kynttilää. Mun surmaa suutelos, ma tahdon palaa, sun silmistäsi liekki outo lyö, mun sieluin, ruumiini sua yksin halaa, sydäntäin kaipuu, sulo tuska syö.
Ylemmäs, yhä. kotka! Ylemmäs, ylemmäs! Ja ylemmäks kun lennät, Viel' lennä ylemmäs! Leimahdellos, nuori rinta! Leimahdellos tulta, Olkoon sitten morsionas Synnyinmaa tai kulta! Leimahdellos nuori rinta, Innostusta näytä! Nuoret voimas jaloon työhön Väsymättä käytä! Leimahdellos, nuori rinta, Velttous luotas lykkää! Riennoin rikkain näytä, kuinka Sydän nuori sykkää!
YORK. Noin älkää tuskailko ja ponnistelko: Neuvoille hänen korvansa on kuuro. GAUNT. Sanovat, että kuolevaisen kieli Se valtaa kuulon niinkuin syvä soitto. Kun puhe niukkaa on, se korvaan ottaa: Ken haastaa vaivalla, se haastaa totta. Enemmän kuullaan kieltä, kohta mykkää. Kuin lörppää, jossa tyhjä ilo sykkää.
Tok' itseäsi säästä! Luoja lakins rikkojaa ei kostamatta päästä. Kuolon salaisuuden Luoja ihmisiltä sulki: Uskallatko koettaa sä saattaa sitä julki? Wäinämöinen. Rohkeutta rinnassani sanasi ei kaada: Kaikki pitää uskaltaa, jos suurta tahtoo saada. Tieteelle mun sydämeni rinnassani sykkää. Sille uhraan elämäni: Venhe ulos lykkää! Kuoleva Soturi.
Oikeenko todella! Kiitos Malakias! Oi kuinka sydämmeni nyt ilosta sykkää. Sinä olet niin sanomattoman hyvä. Saanko luvan tarjota, itse sen äsken keitin ja rohkenen vakuuttaa, että se on hyvää! ILLI. No niin! Nythän sinä taas olet entiselläsi. SUSANNA. Minäpä tuon sulle niitä rinkeliä, joista sinä niin paljon pidät. Odotas hieman! Tähystelee ja koettelee kaikkia esineitä. ILLI. Kuka sinä olet?
Kaikki kun taasen nään, on sielullain pyhäpäivä, valkaistu tupa sen, työn tomut laastut pois, kaikki on tyyntä ja rauhaisaa, vaan rinta se sykkää, muiston kellot kun kaukaa kaikuen soi. Paavo Cajander. Kuva. Mun huonehessani seinäll' on yks kuva halpa ja koruton, se siinä ollut on monta vuotta, ja aina ihaelen ma tuota.
Yhtä kaunis on tuo Aleksis Kiven tapainen kuvaus tekijän mielialasta hänen jälleen päästyään armaan, tutun erämaansa ihanuuteen: hänen sielullaan on silloin pyhäpäivä, sen tupa on valkaistu, sen »työn tomut laastut pois», kaikki on tyyntä, vain rinta sykkää, »muiston kellot kun kaukaa kaikuen soi». Sama pyhä, suomalaisen sunnuntain mieliala on Leena-nimisen pienen ballaadin kannattava ominaisuus.
Kaikki kun taasen nään, on sielullain pyhäpäivä, Valkaistu tupa sen, työn tomut laastut pois, Kaikki on tyyntä ja rauhaisaa, vaan rinta se sykkää, Muiston kellot kun kaukaa kaikuen soi. K.P.T. Ylioppilas=albumi J.V. Snellmanin 75=vuotisen syntymäpäivän muistoksi 1881. Päivä jo noussut on, puna luonnon poskilla hehkuu, Aurinko niihin kun lempivän katsehen luo.
Hän laulaa, hän soittaa, hän syöksee, hän voittaa, jo Helikon hempeä säikkyy; Runotarten jo rukkain väri poskien kukkain kuin kalma jo kalpeena väikkyy; kuin kuolon on kuilun ään' Euterpen huilun: »Menet meistä jo loitolle liian!» Eraton sydän sykkää vain murhetta mykkää, kädet tuskasta vääntyy Thalian.
Päivän Sana
Muut Etsivät