Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
Useimmiten olen saapunut määrättynä päivänä perille; mutta jos on tapahtunut että minun tuloni jonkun voittamattoman esteen kautta on myöhästynyt, niin ovat he taas kaikki hajautuneet kun minä saavun. Vaikka olisin ihan koko vuoden matkalla, en kuitenkaan voisi tavata kaikkia piirissäni hajallaan asuvia suomalaisia, kun ne vaeltavat kylästä kylään.
Suokaa minun saada tietää, missä asutte, niin saavun itse ne noutamaan, vastasi nuorukainen. Se on enemmän kuin voin suoda, vakuutti näkymätön. Ettekö siis salli minulle onnea saada tavata teitä?
RISTIRITARI. Sit' estää voinko? Vaan lyhyeen. NATHAN. Noin ylpeästi älkää, noin halveksien menkö ohi miehen, jok' iäkseen on teille joutunut kiitollisuuden velkaan. RISTIRITARI. Kuinka niin? Ah, arvaanko? Te ootte... NATHAN. Isä tytön, min pelastitte jalomielisesti tulesta. Nathan nimen' on, ma saavun... RISTIRITARI. Jos kiittämään, niin säästäkää se vain!
Kuusmiehinen nyt seura kahdeks eroo: vie toista tietä viisas johtajani levosta pois mun ilmaan vapisevaan; ja sinne saavun, miss' ei valkeutta. Viides laulu Niin läksin ensi piiristä ja astuin ma toiseen, paikan pienemmän mi saartaa, mut tuskan suuremman ja vaikerruksen. Ovella seisoo Minos julma, hijoo hammasta, tutkii synnit, tuomitsevi ja määrää rangaistuksen hännällänsä.
Silloin sinä et palaa koskaan ... siellä toimeenpannaan tanssiaisia, illanviettoja, huvimatkoja maalla ja merellä, ja ne kaikki yksinomaan sinun vuoksesi... Usko minua, kun he kerran saavat sinut sinne, niin he eivät laske sinua pois koskaan ... sinä olet häijy, Julia, jättäessäsi meidät! Syystamineita ei ole tarvis panna matkalaukkuuni ... saavun takaisin ajoissa.
KERTTU. Vaan olet miksi sitä epäilet? LALLI. Kerttu! Sa lapsuudesta rakastettuni! Kuink' olen ikävöinnyt sinua Ja toivotellut sitä hetkeä, Ett' taasen saisin sinun kohdata! Nyt vihdoin viimein saavun kotia Ja sydämeni sulaa ilosta Mut et sä kultain riennä syliini, Et ilosilmin tule tyköni, Vaan olet kylmä niinkuin talven jää! Voi tätä katkeruutta!
En uskalla heitä ajatellakaan, enkä keksi tässä jutussa vielä mitään naurettavaa. Keksin sen vasta, kun saavun Brunckebergintorin varrelle Tukholmaan, vanhaan ruokapaikkaani, ja siellä saan tavata kelpo päivällistoverini, joille sydäntäni keventääkseni kerron seikkailuni.
Tai varkaan tuomiosta! On nuorukainen kuihtunut, Hän suree Helmiänsä, Ja ruunu aikaa sammunut On hänen vierestänsä. Langennut tähti. Mä hyrskien, huokaten kohta Jo saavun läp' elämän maan, Ei Luoja, vaan sallimus johtaa, Mä kohta jo levätä saan. Voi entinen poistuva kulta, Sun muistos on kyynelten vuo, Mä vieraissa juoksen ja Sulta Ei kenkänä viestiä tuo!
Kuusmiehinen nyt seura kahdeks eroo: vie toista tietä viisas johtajani levosta pois mun ilmaan vapisevaan; ja sinne saavun, miss' ei valkeutta. Viides laulu Niin läksin ensi piiristä ja astuin ma toiseen, paikan pienemmän mi saartaa, mut tuskan suuremman ja vaikerruksen. Ovella seisoo Minos julma, hijoo hammasta, tutkii synnit, tuomitsevi ja määrää rangaistuksen hännällänsä.
Enp' Agamemnonin tyttären kanss' avioitua aio, vaikk' Afroditea kultaist' ois ihanampi se neito, taidoltaan tasaverta Athenen päilyväsilmän, enp' ota sittenkään. Valikoikoon toisen akhaijin, 391 mies isovaltaisempi jok' on sekä mielehisempi. Sill' ikivaltain turvin jos kotimaille ma saavun, Peleus itsekin kai on katsova morsion mulle.
Päivän Sana
Muut Etsivät