United States or São Tomé and Príncipe ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Te saatte pitää huolta toisesta insinöristä", kuiskasi rouva Dahl jalomielisesti minulle. "Kiitos!" kuiskasin takaisin, "mutta minusta tohtori olisi " "Ei, ei ikinä!" huudahti rouva Dahl vallan ääneensä, mutta selitti sitten lempeästi, kun koko seurueen silmät kääntyivät meihin päin: "Me väittelimme vain ilmasta."
Palkinnoksi tämä mies hävitti hänen omaisuutensa ja melkein särki hänen sydämensä. Siitä syystä Betzey Trotwood laski kaikki semmoiset tunteet kerrallaan ja ijäksi hautaan, täytti sen ja tasoitti sen". "Rakas, hyvä tätini!" "Minä kohtelin häntä jalomielisesti", jatkoi tätini, asettaen kättänsä, niinkuin tavallisesti, minun käteni selälle.
He olivat nimittäin hämmästyksekseen saaneet tietää, miten jalomielisesti Genoveeva oli viimeisessä kirjeessään sulkenut heidät kreivin huomioon, ja miten isällisesti kreivi puolisonsa hurskasta pyyntöä täyttääkseen oli pitänyt huolta heidän vaimoistaan ja lapsistaan.
Mitä oli koko tuo pitkä lainehtiva tunteiden vaihto Georgin kanssa ollut nytkään muuta kuin heidän tavallista riitelemistänsä ja sitten suuteluihin sulautumista! Georg piti häntä tietysti ainoastaan oikullisena luonteena, mutta jalomielisesti kuitenkin tyytyi häneen, ehkä sen onnen tähden, jota he tunsivat suudellessaan. Kauheata! Loppu siitä piti tulla.
Jo pienoisesta lapsuudestani olen kuullut että Suomi, raakana Ruotsin voittomaana, otettiin veljelliseen yhteyteen ruotsalaisten kanssa, ja että Ruotsi jalomielisesti antoi Suomelle lain, sivistyksen, ja ennen kaikkia Jumalan tuntemisen."
Hän, tuo onneton, oli yhtä hyvä ja puhdas kuin Ester, ja se ei sinua estänyt... En tahdo Esterille hänen kohtaloaan ... siksi vaadin, että kosit häntä, ennenkuin olet hänen maineensa tahrannut..." "Sinä vaadit, ... sinä uhkaat ... siis, joll'en tottele käskyjäsi, sinä rankaiset minua laskemalla liikkeelle nuo juorut, jotka tähän asti jalomielisesti kyllä olet pitänyt itselläsi.
Nyt harppasin pitkine koipineni yli tanssikentän suoraan keijukaisen luoksi. Hän oli jo vironnut. Nyt juotiin samppanjaa ja ruvettiin paahkuroimaan kaikellaista, mitä sylki suuhun toi. Sana sanalta, hetki hetkeltä ihastuin häneen yhä enemmän. Minä pyysin häntä kahteen ensimmäiseen franseesiin ja hän suostui jalomielisesti pyyntööni. Sitä onnea ei minulle ole koskaan sen koommin suotu.
RISTIRITARI. Sit' estää voinko? Vaan lyhyeen. NATHAN. Noin ylpeästi älkää, noin halveksien menkö ohi miehen, jok' iäkseen on teille joutunut kiitollisuuden velkaan. RISTIRITARI. Kuinka niin? Ah, arvaanko? Te ootte... NATHAN. Isä tytön, min pelastitte jalomielisesti tulesta. Nathan nimen' on, ma saavun... RISTIRITARI. Jos kiittämään, niin säästäkää se vain!
Huomasin että opettaja Touhion halveksiva hymähdys ei tuntunut aivan epäonnistuneelta tohtori Vuoresta. Hän loi minuun nopean katseen, joka näytti sanovan että "kyllä hän sentään jotain näkyy ymmärtävän." Mutta ääneensä hän virkkoi jalomielisesti: "Onhan tohtori Kallio varsin ansiokas tiedemies." "Soo-oh", virkkoi opettaja Touhio säälivästi.
Se hetki, jolloin kirjakokoelma ryöstettiin Gerdalta, oli hänelle katkerin koko tällä raskaalla ajalla, melkeinpä katkerampi sitä, kuin hänen puolisonsa vietiin vankeuteen, sillä nehän olivat juuri ne rakkaat, äänettömät ystävät, jotka olivat opettaneet hänet oikein jalomielisesti ja vaatimattomasti rakastamaan miestänsä, samassa kuin ne olivat kasvattaneet hänet vapaaksi, puolisonsa vertaiseksi ihmiseksi, ja yhdistäneet häneen rakkauden eikä orjuuden siteillä.