Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Hirmuihin tottuminen surmaa säälin, Ja Caesarinkin kostonahnas henki, Sivullaan Ate, joka hehkuvana On helvetistä tullut, mailla kulkee Ja valta-äänellänsä huutaa: "murhaa!" Ja sodan koirat irroittaa, niin että Tää konnanteko pilviin asti leyhkää Raadoista, jotka voihkaa hautaan päästä. PALVELIJA. Niin palvelen, Antonius. ANTONIUS. Caesar hänen Kirjeessä käski tänne Roomaan tulla.
Ne vetävät, ja vetävät onnettomuuteen. 'Voi voi, sisar rakas, kuinka paljo sinä mahdatkaan minua halveksia! sanon minä ja kätken pääni hänen helmaansa, niinkuin ennen lapsena äidin helmaan. 'En minä sinua halveksi, vaan minä säälin sinua.
Ken kentällä tappelu-tanterehen Niin katkeraan huokaten nääntyy? Siell' lepääpi soturi urhoollinen, Mut virtana veri jo vuotaapi sen, Ja silmänsä pohjoseen kääntyy. On vieras se kansa, on vieras se maa, Jonk' eestä hän henkensä heittää; Ei silmäystä säälin hän keltäkään saa. Hän tuskaa nyt tunteepi katkerimpaa, Ei murhettans taida hän peittää.
Lähestyy arasti seppoa. Veljeni, sinua säälin. Soisin, sättisit minua. Moittisit monipahaksi, Kauas luotasi ajaisit Niin rumasti sulle haastoin. Näinkö sorruit mun suloni, Pohjan tähti, täysi helmi, Kalevalan kaunis toivo, Suurten sulhojen ihanne Näinkö nyt manalle muutit! Nousten seisaalleen. Pois nyt kuokka! Tänne miehet! Kallis kantakaa kotihin! Tässä on rutosti käynyt.
Säälin, suuttumuksen ja äitelän mielen ilme kasvoissaan katseli Jorma hetken aikaa heimonsa jumalaa, kunnes puhkesi sanomaan: Voi sinuas, variksen pelätti, mikä olet! Voi sinuas, narrikansan kuvatus, minkä tietäjäsi on tehnyt!
Hän tunsi vaimonsa kamalan pelvon vanhuuden päivien köyhyydestä, tunsi syvän säälin häntä kohtaan, kun ei voinut antaa mitään luotettavaa vakuutta siihen, ettei sitä tarvitse pelätä. Ja se ajatus, että panisi koulunsa, rahansa ja kaikkensa Juken velkoihin, saadakseen Vaaralan isännyyttä itselleen, pani vapisemaan joka jäsenen. Eikä tiennyt mitä sanoa.
Sinä olet kunniallinen mies, älä tahraa mainettasi minun tähteni. NIILO. Mutta enkö voi edes jollakin tavoin auttaa sinua. Rahaa ei minulla ole mutta Minä säälin sinua, minä suren kovaa kohtaloasi. SELMA. En minä mitään tarvitse. Mene jo. Jos vaimosi sattuisi näkemään, että puhuttelet NIILO. Pilkkaat minua. Niin, niin! Minä ansaitsen pilkkaasi. Olen heikko! Mutta onko se minun syyni?
Vaikka siis Hartilla itsellään oli paljon työtä, tunsi hän, että nyt oli melkein mahdoton kieltää apua Eksköldilta, joka paitsi sitä aina oli ollut valmis auttamaan muutamia vuosia nuorempaa toveriaan tämän töissä. Ja tässä oli tilaisuus, jolloin Hart sai vapaasti antaa valtaa tunteelleen, tuolle syvälle säälin tunteelle Eksköldiä kohtaan. Se tyynnytti. Vaikka mitä hän oikeastaan sääli?
Samoin ne, jotka luonnostaan ovat herkät ilon ja säälin, pelon tai vihastumisen tunteille, eivät saata pidättäytyä pyörtymästä, itkemästä, vapisemasta tai veren kuumeisesta kiihotuksesta silloin, kun joku mainituista mielenliikutuksista on voimakkaasti vallannut heidän mielikuvituksensa.
Hän sitoi kuitenkin haavan ja määräsi palvelijat poislähetettäviksi, jotta sairas saisi olla hiljaisuudessa. S:t Claire avasi silmänsä ja katsahti orjaraukkoja, joita nyt väkisin koetettiin saada väistymään. Hänen kasvoissaan kuvastui syvä säälin ja surun tunne. Hetken perästä kävi hän Tuomoon kiinni, joka oli laskenut polvilleen herransa viereen, ja sanoi: "Tuomo ystäväni."
Päivän Sana
Muut Etsivät