United States or Lithuania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hälle Poseidon, maan järisyttäjä, vastasi jälleen: "
Noinp' ol' Apollon kanssa sen kaatava kerta Poseidon; vaan liki muuria nyt lujaseinää raivosi taiston kiljuva temmellys, kivet kiitävät tornien hirsiin ryskyen iski, ja Zeun vihan ruoskan alla akhaijit taajaan sulloutui tasalaitain laivojen ääreen, vimmaa Hektorin hirmustuin, pelontuottajan tuiman; hänp' yhä taisteli rynnistäin kuin riehuva myrsky.
Virkki, ja nous iso into jo miesten johtajan mieleen. Päin esirinnast' astui hän sovat välkkyvät yllään. Vaan heti Here tuon helo-olka jo keksi, kun astui telmeess' aaluva Ankhiseen päin Peleun poikaa; luo ikivaltoja muita jo kutsui, noin sanan virkkoi: "Kumpikin mielessänne, Poseidon ynnä Athene, tuot' ajatelkaa nyt, miten käy, mitä koituvi tuosta.
Kuin kukin paimen taas äkin vuohten liikkuvat parvet selvittää, ketolaitumiaan sekalaumana käyneet, niin joka joukon paikalleen nyt johtajat sääti käymään kamppailuun, kera itsekin suur' Agamemnon, päältä ja silmiltään kuin Zeus salamoitsija aivan, Ares vyötärehiltä ja ryntäiltänsä Poseidon.
Kylmä on nyt Kypron tanner. Toisen puolen sun luvastas sulle lahjoitan takaisin pidän itse toisen puolen. Vastaan Scyllan vainolaista! Kuule nyt uhkani Poseidon, kuulkaatte Charybdin kuohut, kostottaret, kuunnelkatte! Chryseiin takaisin tuon ma, rankaisen utalan rosvon, häntä seurailen, samoan, tapahtukoon mitä tahansa, vaikka kuolon valkamille. TOINEN N
Mutta nyt valtaan Idomeneun tämän saatti Poseidon silmät huikaisten, jalot herpaisten jäsenetkin: tainnut taapäin juosta hän ei, ei väistyä syrjään, vaan kuin patsas tai puu taivaslatva hän seisoi siin' ihan paikoillaan; hänt' Idomeneus heti iski rintaan peitsellään, luja pirstoutui sopavaski, suojannut joka hänt' oli ennen surmia vastaan, vaan nyt ruskuen soi, terä tuima kun murteli tiensä.
Kaikk' ylt'ympäri järkkyi maa, puropursuvan Idan juuri ja harja ja Ilion myös sekä laivat akhaijein; varjojen valtias, Aidoneus, maan allakin säikkyi, kiljuen istuimelt' ylös karkasi peljäten, että murtais vankan maan hänen päänsä jo päältä Poseidon, jäis ikivaltain, ihmisien näkyviin koto kuolon, kaamea, kalmainen, jumalainkin katsoa kauhu. Noinp' oli ankara ryske, kun nous sota kuolematonten.
Danaolaisia kiihti Poseidon taas, meren harmaan aalloist' astui luo salavihkaa; näät näki surren, kun vihamies rivit sorti, ja vimmoissaan oli Zeulle. Yht' oli kumpikin heist' isänkaataa, vaan esikoinen Zeus oli synnyltään sekä viisaudelt' yliverta. 355 Siksipä auttaa heit' ei tohtinut julki Poseidon, vaan salass' yllyttäin yhä hahmoss' ihmisen hääri.
Noin hänen tähtäävän Adamas näki miesvilinässä, Asion poika, ja päin kävi syösten kärkevän peitsen kilven keskeen, mutt' ei suortuvatumma Poseidon sallinut surmaa Antilokhon, vaan herpasi heiton. Kuin tulen hiiltämä paalun pää osa peist' oli jäänyt kilpeen Antilokhon, osa taittunut tanterehelle.
Mut laps, älä suotta enää Jumaluuttani pelkää, Vaan laita sa mulle teetä ja rommia, Sill' ulkona kylmi, Ja kalsea öinen ilma Saa myös ikijumalat viluun, Ja tulee jumalallisin nuha Ja yskä kuolematon." Poseidon.