Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
KILPI. No niin ... sä tarkoitat, Ett' yhtä ystävää sä haluat, Esmerkiks jonkunmoista nuorta naista, Iloista, riemullista neitokaista, Sen... AINA. Yhtä ystävää! ... en ensinkään Mä tiedä se mik' on, en nähnytkään Viel' ole semmoista mä ollenkaan. KILPI. No virka, lausu, sano miettees mulle. AINA. No, täytyyhän se vihdoin virkkaa sulle. Nyt pamahtaa... Jos pakoon pääsis' vaan! Kuudes kohaus.
Jo risti rintaan pantihin ja kohta, kuulin, toinenkin; oi, onni ois, ma aattelin, jos mukaan pääsis vain! Ja talvi loppui, lähti jäät, maat väikkyi, vihannoi, niin kuulin: »Sota taatolles jo sorjan kuolon soi». Ma tunsin olon oudommaks, niin tuskan, riemun kaihoisaks; yön itki äiti, itki kaks, jo tuoni rauhan toi.
"Kun tulis antamaan piletit!" huokaa vieressäni istuja niin hartaasti, että se herätti uteliaisuuteni. "Mikäpä kiire sillä asialla on?" kysäsin. "Pääsis tästä paleltumasta", oli vastaus.
Ja siks et kysy, ken ma oon ja miksi iloisemmalta kuin on kukaan toinen ma näytän tässä seurass' iloisien. Ja uskot oikein; eläväiset täällä vähemmät taikka suuret, peiliin katsoo, miss' ennen mietintää jo miete näkyy. Mut että pyhä rakkaus, joss' aina ma valvon sielun silmin, saaden tuosta suloisan kaihon, pääsis täyttymykseen
Nään hengessäs jo heijastuksen tästä valosta ijäisestä, jonka näkö, vain kerran nähty, ikilempeen lietsoo. Ja muu jos rakkautenne viettelevi, se vain on tuike valon tuon, mi väärin tajuttunakin läpi loistaa siitä. Sa tietää tahdot, sanan syödyn voiko teolla muulla korvata, niin että vapaaksi sielu pääsis kantehestaan.»
"Varjelkoon toki Hän, armollinen Isä, ett'ei vaan lappalaisten fanttasiia pääsis tuossa herätyksessä sijaa saamaan; sillä silloin saa se ohjaamattoman luonteen, ja silloin muuttuu se kokonaan perkeleen asiaksi. Silloin on sen ohjaaminen vaikeampi kuin poron hillimättömän." "Olisko mahdollista!" arveli André.
Oispa hauska koettaa tuota Josko pääsis astumahan ! Siunatkoon, kuin mietin vainen Turhia ja hiljaa kuljen, Vaikk' on sisko laudan päällä, Isä tiedotonna täällä. Täällä? oikein, tuli loistaa Ikkunoista, tuskin enää Matkaa lienee virstan verran; Juoksisinpa sinne asti Suksittaisin, jos ois sukset, Tuosta pitkin aitooviertä Talolle niin viimein pääsen, Sisään astun huurun myötä.
Niin useasti eno Filemon se matkoiltansa kirjoittanut on: »Maa-myyristä jos saat sa kylläkses ja varmaan saat well muisteles sa silloin enoas. Jos ympär', yli et pääsis siellä, tääll' on avoin syli. Sun täällä mieheks teen ma vaikka miksi niin vaikka 'Albertassa' matruusiksi.»
Pygmalion tahtoi tulla Galathean jumalaksi. Olga ikävöitsi Andrén isää äärettömästi. Tämä lopulta kävi niin rasittavaksi, ett'ei sit' enää kärsiä voinut, sillä hänell' oli tunne siitä, että jos hän vaan pääsis tuolle vanhalle miehelle purkamaan ja keventämään epäilevää sydäntänsä, niin kaikk' on parhaaks kääntyvä.
FAUST. Mun tunnet, niin no joutuos! MARGAREETA. Ulosko? FAUST. Vapauteen! MARGAREETA. Jos siell' on hauta. Senpä yötä Ja tyyntä unta vaitelen. Täält' ikilepohon kuljen vaan En toisialle jalkaakaan. Nyt lähdet, Henrik! Voi, jos pääsis myötä! FAUST. Sä pääset! Tahdo vaan! Ovi sulle aukes! MARGAREETA. En mennä saa: mun toivo aikaa raukes! Mit' auttaa karku? Ne kumminkin mun vainuu.
Päivän Sana
Muut Etsivät