Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025


ULYSSES. Mitä, suuri Thetiin poika? ACHILLES. Mitä luette? ULYSSES. Mies kumma tässä väittää: Ei Ihminen, kuink' olkoon lahjakas Ja kuinka rikas sisältä ja päältä, Voi omaans' ylistää tai omakseen Sit' oivaltaa, pait heijastuksen kautta: Avujen täytyy toisiin säteillä, Ne lämmittää ja näiden lämpö heittää Taas alkulähteeseen. ACHILLES. Ei niinkään kummaa.

Niissä tanssiaisissa tapahtui Saaralle suuri, ikimuistettava kunnia: nuori suuriruhtinas kiinnitti huomionsa häneen ja tanssi hänen kanssaan! Yhden tanssin hän ainoastaan tanssi ja sen hänen kanssaan; ei kenenkään muun kanssa askeltakaan. Sen illan ihanuutta ei sanoin voinut kertoa. Vielä nytkin, kun Saara tätä kuvaansa katseli, hän tunsi heijastuksen silloisesta onnestaan.

Pastori seisoi työhuoneensa ikkunassa, katsellen talvista maisemaa, joka välkkyi ilta-auringon viimmeisen viivähtävän heijastuksen valossa. Jouluaatto oli käsissä ja koko luonto oli verhoutunut juhlapukuun, valkoisena hohti huura pensaissa ja puissa ja läheisestä kirkosta, jonka korkea torni jyrkästi kuvastui valoisaa taivasta vasten, kaikui kellojen soitto juhlallisena alkavan aaton merkiksi.

Tämä oli liikuttavaa osanottoa miehen puolelta, joka itse oli nähnyt nälkää, toista poloista kohtaan, jonka hän tiesi köyhäksi. Méraut kertoi hänelle uutisia Colette Rosenista, hänen elämästänsä St. Mandéssa, ja toi hänelle heijastuksen tuosta suurellisesta menosta, jonka ukko sai maksaa niin kalliisti pääsemättä koskaan sitä omin silmin näkemään.

Vielä kerran halkasi salama paksun pilviseinän, kirkas säde tunkeusi sisään, kiilsi loistavasti vastapäätä olevien talojen ikkunoissa ja heitti vaalean heijastuksen hämärän salin tummiin seiniin ja huonekaluihin. Ruhtinatar nousi seisomaan, kaikki riensivät ikkunoitten luo ja isänikin luopui miellyttävästä tutkimisestansa ja tuli kiireesti meidän luoksemme.

Ilma oli pureva, ajopelejä liikkui vielä vähän kaduilla ja Bastillen torilla näki hän kauniin aamuruskon heijastuksen kimaltelevan korkean muistopatsaan huipussa seisovan enkelin siivillä. Näiltä seutuvilta ja läheisiltä sivukaduilta kiiruhti nuoria työläisnaisia työpaikkoihinsa.

Nyt tuli Séguin sisään, hyvin hienona, kuten tavallista; hän toi ulkoa mukanaan heijastuksen siitä ilosta, jota hän ei löytänyt kotonaan. "Pyydän anteeksi, minä luulen, että olen antanut odottaa itseäni. Minulla on ollut niin paljon juoksemista, vierailuja, joita en voinut jättää toistaiseksi. Tehän näytätte oikein kukkealta, rouva Froment! Minua huvittaa tavata teitä, paras herra Froment."

Aina vaan tuo ainoa ystävä sydämmessä, joka eli kaikissa eikä muuta vaatinut kuin altistuvaa rakkautta kaikkiin! Friida nousi ja alkoi hiljaa kävellä sinnepäin mistä oli tullut. Sillä puolella taivasta oli aamun valo jo voitolla. Se heitti hienon heijastuksen huurtuneesen maahan, painautui harmaiden kivien kupeisin ja väreili lehtipuissa. Yli taivaan laen ylettyi päivän nousua ennustavat säteet.

Nuoruus, terveys ja sulo antoivat koko hänen olennolleen runollisen heijastuksen", kirjoittaa hänestä eräs historioitsija ja Revue des deux Mondes antaa hänestä mitä viehättävimmän kuvauksen, josta en malta olla siteeraamatta paria riviä: "Elle frappait par une sorte de grâce virile qui en eût aisément fait une héroine de roman, et elle portait fièrement, avant de ceindre le bandeau impérial, cette couronne de cheveux dont un peintre vénitien eût aimé la couleur."

Mutta en milloinkaan, niin kauan kuin elän, ole unohtava sitä vaikutusta, minkä siellä lepäävän hahmo teki. Se oli Rbg eikä sentään ollut hän!» »Jo kaukaa hän ojensi tervettä vasenta kättään minua kohti, jonkinlaisen sanomattoman onnellisen ja rauhaa huokuvan ilmeen kirkastaessa hänen kasvojaan ja heittäessä heijastuksen siihen silmäykseen, jolla hän katsoi minuun.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät