Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Kuin korkeuteen vuoks olentonsa kohoo tuli, mi luotu nousemaan on sinne, kauemmin missä ainehensa kestää, niin sielu hurmautunut syttyy haluun, mi hengen liike on, eik' ennen lepää kuin nautinnon suo rakastettu seikka. Nyt huomaat, kuinka piilotettu totuus on niiltä, jotka väittää, että rakkaus jokainen itsessään ois kiitettävää.
Ja hän, jok' kutoo palttinaa, Hän ketä aatteleepi? Hän muistaa mullan-ajajaa, Hänestä lauleleepi. Oi, poikanen Jos tyttösen Kädestä paidan saisi Ois lämpöinen! Vaan noin nyt ken Toivottaa uskaltaisi! Saas jouluaamun joutua, Voi hauskaa, riemullista! Kun tervaslyhtyin loistossa On kylät juhlallisna. Ja kilvassa Kun kelloissa Kirkolle varsat juoksee! On tullunna Nyt valoa Maan paimenlasten luokse.
Mut ken se ruusun lemmikki on? Jos tietää vain sen vois. Se satakielikö laulava lie, Vai illan tuikkiva koi se ois? En tiedä, ken ruusun lemmikki lie, Mut kaikki sai lempeni, oi Säde auringon, ruusu ja perhonen Ja satakieli ja illan koi! "Ol' aluss' satakieli vaan, Ja sana soi: 'tyi-tyi! 'tyi-tyi! Kun noin se lauloi, ruoho maan, Puut, kukat, kielot ilmestyi.
"Tuoss' ois teille, matami, vähän niinkuin tuomisia", virkkaa Niiranen ja nostaa kahastansa kaksi kaunista kuhaa akkunalaudalle. "No mut Niirane kulda", sanoo matami ihan liikutettuna. "Mitästä mulle tämmotto iso kala? Eiks siell' olis pari pikkuruist' affent' vaa?" "No ei nyt ahvenista; hyvän kuhan minä olen teille luvannut, ja nämä on nyt hyvän puoleisia. Ottakaas koreasti vaan, matami."
Hektorin kaataakseen taas nuolen tempasi Teukros, saanut taistelon taukoamaan liki laivoja oiskin, nuoli jos sattunut ois hänet sortain sankaritöiltään.
Kurki, päätään nostaen, Julistavi päätöksen: "Kosk' oot jyvät ottanut Luvatta ja tallannut Pellon, kaulas katkotaan, Joka tiedoks annetaan." Lausui la'en rajasta Pääsky varsin vihassa: "Varastathan sinäki Kurki, otat oloksi'i, Mit' et syö, kannat pois, Aivan niinkuin omas' ois."
KNUUTI. Niinhän luulis. Siin' itse Aksel Thordinpoikakin Varmaankin kylliks olevan on luullut. Ois muuten kumma, miks ois asiaa Hän laiminlyönyt yhtä tärkeää, Kuin serkkuutensa on. Mut ehkä hän Sit' itsekään ei tiennyt. ERLAND. Mitä sanot? KNUUTI. Totta, jonk' kirkonkirja todistaa.
kuin uskonet, tai niinkuin ruumihissa lihava laihaan liittyvi, tään tähden volyymi vaihtuisi kuin kirjanlehdet. Jos edellinen totta ois, se näkyis Auringon-pimennyksissä: kuun läpi, kuin kaiken ohuen, sen säteet paistais. Mut niin ei käy; siis toinen vaihto-ehto on tutkittava, ja jos sen ma murskaan, sun väittees vääräksi on todistettu.
Pelkäsimme toitotusta torven, Herran vihan ääntä kautta korven, idän päältä tuolta pitkäisen leimausta hamaan läntehen Maa kun huojuis, taivas tulta löisi, meri maata, tuli merta söisi, ukkosena Herran uhka sois missä, missä silloin suoja ois? Muistatteko, kuinka toisihimme silloin siskoset me painausimme, kunnes äiti armas valon toi hämärään ja mieliin levon loi? SALOJ
Ain' oli toivo se mun sydämessäni, että mä yksin rannoilt' Argos-maan hepokuulun kaukana oisin kaatuva Troian luo, vaan taas sinun saapua Fthiaan suotu ja laivoin myös merinopsin poikani noutaa Skyros-saarelt' ois, perimilleen ohjata maille, aarteet, palvelijat, kotilinnat korkeat näyttää.
Päivän Sana
Muut Etsivät