United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !
Silloin silmänsä äkkäsivät Totkin, joka ikäänkuin hävyn-alaisena oli pysynyt portaitten alisilla asteilla. Viha, joka ei päässyt muuanne puhkeamaan, kääntyi koiraa vastaan, jonka olisi pitänyt muka paremmin tehdä virkansa, ja nytpä Kurki, miekkansa siepaten, hyökkäsi silmättömästi portaita alas.
Klaus kurki kurja miesi, Miesi kurja ja kamala, Istui aitan kynnyksellä, Sekä istui että itki. Kiesus äiänä käveli: "Mitä itket Klaus Kurki?" "Kyll' on syytä itkemistä, Vaivoja valittamista: Poltin oman puolisoni, Sytytin syleni täyen, Poltin pienen poikaseni, Vastakannetun kaotin." "Kyllä tieän Elina rouan " "Missäs on Elina roua?"
Ei sure suurisukuiset Nyky-ammatin aloissa Rekryytejä reilatessa, Kyll' on köyhiä kylissä, Ala-arvoista perettä Suvun suuren tukkeheksi. Vielä tiititti tianen, Vielä kertoi kehno lintu, Mutt' en kuunnella kehannut; Jos ois kurki kuulu lintu Sanonut pari sanoa, Kyll' ne oisin kirjoittanut."
Kärajiin nyt poloisen Veivät, la'in etehen, Kurki sitten valittiin Tuomariksi, istuttiin, Laklat lautamiehinä, Peipot valamiehinä. Kurki huusi kurkustaan, Kajahutti kaulastaan: "Ootkos syönyt jyviä, Köyhän miehen kylvöä?" Pajutuikki vapisten Vastas': "otin pikkuisen."
Enimminkin kaikista kannatti heidän kimmaansa kurki, tuo viisaasti, närkisti katseleva lintu, jonka jylhä kirkkuna kajahtelee ympäri Pohjan rämeitä; ja heidän aatostansa vastaan hohti höyhenellisten pesien herttainen lämmin, hohti kiiltävin munineen juovuke-pensasten helmoista. Siellä pitkäkaulaisia pyytää ja heidän pesiänsä riistellä, se nyt oli veljesten himona.
Kurki kielelle paneksen: "Elä sie tapa minua; Apuna minä olisin, Jalkapuolla jauhajana, Käsipuolla käskyläisnä, Siivin sillat pyyhkimässä, Lattiat lakasemassa, Kynsin pellot kyntämässä, Varpahin vakoamassa, Nokan vettä noutamassa, Purston puut vetelemässä." Hävinnyt hanhi.
Vielä silmänräpäys ja Totki raukka oli vaipunut, vajonnut Hiisijärven pohjattomiin vesiin. Hiisijärvi oli muuttunut Totkijärveksi, joka nimi on tullut melkein yhtä kuuluisaksi kuin nimet: Kurki ja Laukko. Mutta Matti Kurjen korvissa soi lakkaamatta uskollisen Totkin surkea ulina, milloin kaukaa, milloin ikäänkuin likemmältä häntä ahdistaen. Tuskin uskalsi vanhus enää kääntää silmänsä ta'appäin.
"Ritari, eikä meikäläisiä!" vastasi toinen, "puhutpa toisia! Luuletkos Saksassa käyväsi, vai missä? eihän Suomen miehissä ole ritareita, ei sukuakaan, ellet ritariksi sano semmoista tervaskantoa, kuin tuo vanha Kurki on. Mutta sinäpä aina loruja latelet". "Sanon kun sanonkin, että se ritari oli, koska näin kulta-kannuksenkin hänen kantapäässään.
Nuorittihin, käärittihin, pieksettihin, pyntättihin, lyötihin, lytistettihin, jaloin päällä pyörittihin; vesi silmistä sirisi, veri vaivasen nokasta, käräjihin käytettihin, laitettihin lain etehen. Kurki lintujen kuningas itse istui tuomariksi, laklat lautamiehiksi, valamiehiksi varikset. Kurki huuti kulkustansa, kajahutti kaulastansa: "Ootko ottanut jyviä köyhän miehen kynnökseltä?"
Kaikki häly oieti vaikeni, kun tämä otti puhuaksensa: "Matti Kurki!" lausui hän, ja halleva koira kohta jaloillansa oli, kun kuuli isäntänsä nimeä mainittavan, "Kurki! minä tahdon tässä kaikkien Pirkkalaisten läsnä ollessa sulta asian kysyä. Miksikä olet poikasi lähettänyt Ruotsin kuninkaan kartanoihin?