Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Vielä kerran kuiskahdus, muisku sekä kädenpuristus ja kumpikin katosivat hitailla askeleilla eri polkujaan metsikköön. Toistakin vuotta on siitä kulunut, kun tapasimme Edvardin Klaaran seurassa Törrölän kylään vievällä metsä-polulla. On kaunis Kesäkuun ilta.
Hyvästi, rouva! Käyköön mun jos kuinkin, Tuoss' soturin on muisku! Minä nyt sun jätän Kuin rautamies. Ken taisteluhun mielii, Mua seuratkoon! Tien näytän. Hyvästi! CHARMIANA. Huoneisiinneko mielitte? CLEOPATRA. Mua tue! Kuin sankar' astuu hän. Tää suuri sota Jos päättyis miekkasilla heidän kesken! Antonius silloin mutta nyt no, tule! Viides kohtaus. Antonion leiri Aleksandrian luona.
TROILUS. En; Mut joskus teemme, mitä emme tahdo; Olemme usein oma perkeleemme, Kun oman voiman varaan heittäymme Ja pettävään sen tarmoon luotamme. No, prinssi, TROILUS. Muisku vain, ja sitten ero! Hoi, veli Troilus! TROILUS. Tule sisään, veli, Ja tuo Aeneas myös ja Kreikan mies. CRESSIDA. Sinäkin ole uskollinen. TROILUS. Minä? Ah, se on vikani ja heikkouteni!
KIRJURI. Ei hätää, ei ollenkaan hätää; kyllä asiat itsestään selviävät, kun vähän odotamme. Pääasia on vaan, että rakastamme toisiamme ja että sinä olet minun oma, kiltti HELMI. Taivas, mitä se oli? KIRJURI. Lundqvist vaan. Ei se tee mitään älä mene! HELMI. Minun täytyy, minun täytyy KIRJURI. Jäähän nyt hetkeksi! Yksi muisku yksi ainoa vaan! HELMI. Ei nyt toinen kerta iltasella. Hyvästi!
Näin sanoen veti hän hänet istumaan viereensä mättäälle polun viereen, jonka jälkeen hän syvällä tunteella lausui seuraavan sievän runoelman: "Täht' illan istui pilvell' hopeisella, Siimeestä kysyi neito lausehella: Mit' ajatellaan silloin taivahassa, Kun ensi muisku saadaan maailmassa?
Ken tuskaa kosii, ei saa vitkastella; On aika pitkä vielä nainehella. Yks muisku suumme sulkee, sun ja mun, Ma sydämmeni annan, otan sun. KUNINGATAR. Mun anna pois; ei tapaa ystävitten Sydäntäs tallettaa ja tappaa sitten. KUNINGAS RICHARD. Tää hupsu viipy tuskaa kiihtää vaan, Hyvästi! Loput suru kertokaan! Viides Näytös. Ensimmäinen kohtaus. Lontoo. Huone Yorkin herttuan hovilinnassa.
JULIA. Kätenne täten liiaks syytä saa, Vain hartahan se täytti toiminnon; Saa pyhän kättä hurskas koskettaa, Ja käden-anto hurskaan muisku on. ROMEO. Pyhäll' on huulet, niinkuin hurskaallai? JULIA. On, mutta rukous on niiden työ. ROMEO. Suo huulilleni, mitä kädet sai, Ett' uskoan' ei peitä tuskan yö. JULIA. Ei liiku pyhä, vaikka suostuukin. ROMEO. Seis siis, ett' otan mitä rukoilin.
JULIA. Niin olkoot, omani ne eivät ole. Teill' onko aikaa, pyhä isä, nyt, Vai palajanko iltamessun aikaan? LORENZO. Nyt, synkkä tyttäreni, mull on aikaa. Suvaitsetteko jättää meidät, kreivi? PARIS. En, Herran tähden, hartautta häiri. Torstaina varhain herätän sun, Julia; Hyvästi siks! Tuoss' ota pyhä muisku! JULIA. Oi, ovi sulje! Sitten kanssain itke: Nyt toivo, apu, lohtu, kaikk' on mennyt!
Nyt lempeä, hellä neitoseni! nyt pikku muisku liittomme vahvistukseksi. KUSTAA. Kas p että. Viimeinen kohtaus. SANNA. No, Herra auttakoon! Voitto! mitä tämä merkitsee? Tuhat tulimaista! täti! SANNA. Ja sinä seisot siinä ja annat kaikkien noin rauhallisesti tapahtua? Voitto vaan näyttää, kuinka minun pitää tekemän. SANNA. Vai niin! Miksi et sitä itse tee? Miksi et vielä ole serkkuasi puhutellut?
VIRGILIA. Mun herrani ja puolisoni! CORIOLANUS. Samat Ei ole silmäni kuin Roomassa. VIRGILIA. Niin luulet vaan, kun surun näet meidät Näin muuttaneen. CORIOLANUS. Kuin huono näyttelijä Osani unhotin ja häkellyin, Ja hävetä nyt saan. Eloni aarre! Tää tylyys anteeks suo; mut älä pyydä Roomalle anteeks. Muisku, he, niin pitkä Kuin maanpakoni, suloinen kuin kostoni! Haa, kautta kateen Junon!
Päivän Sana
Muut Etsivät