Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Mutta kauppa-toverinsa nousi ylös tuolista, jossa oli istunut, astui viereensä ja laskien kätensä hiljaa hänen olkapäällensä, sanoi hän: "Olen jo ennen tätä päivää tiennyt, Walter, että olette rehellinen mies puhtaalla omalla-tunnolla ja jalomielisellä sydämellä. Minulle se on suuri onni saadakseni vaeltaa elämän läpitse niin suoran ja luotettavan miehen rinnalla ja tunnen olevani siitä suuresti kiitollinen. Käyttäkää minua niinkuin omaa kättänne ja luottakaa minuhun kuolemaan saakka.
Paavo avasi oven; tuskin hän uskoi silmiänsä. "Maria! onko se todellakin Maria?" Outo levottomuuden tunto kävi minuhun, hän seisoi siellä vakavana ja tiedustelevilla silmillä, ei hän edes käskenyt minua tulemaan sisälle. "Etkö luule, että pieni viinilasi eineellä olisi hyvä tädille? Isäni tahtoisi mielestänsä, että hän voisi tätä juoda; se on vanhaa, oikein hyvää portviiniä".
Talven puolesta sinäkin, Kuin Puhurin julma poika Taistelet kevättä vasten, Viisautta, viljelystä, Suvituulen mieltä vasten. NUORI JOUKO. Sepä on mies kovin ylevä, Se Suvannon suurisuinen: Naisen mieli on matala, Senkin tyyten tyhjenteli Viekkahilla virsillään. AINO. Jouko, veljyeni! NUORI JOUKO. Poistu, Sisko! Sin' et tunne tuota, Minkä loi kevät minuhun, Mustan kiihkon. AINO. Sit' en tunne.
Hän mulle: »Hyvän rakkaus, mi niukka tekoihin oli, täällä täydellistyy, ja sounti liian hidas rangaistahan. Mut että selvemmin viel' ymmärtäisit, minuhun mieles käännä; ehkä heelmän hyvänkin saat sa tästä viivykistä.» Ja jatkoi: »Luoja ei, ei luotu kukaan vaill' ole ollut rakkautta luonnon tai sielu, poikani, sen tiedät hyvin.
Siellä nyt kävin kantaen nuot kalliit pitsit! Keveä myttyni oli äkkiä käynyt raskaammaksi, kuin voi sanoa. "Leipää!" Pieni vapiseva käsi koski kappahani, vaaleat, kuihtuneet lapsenkasvot tuijottivat minuhun: "Leipää!" kuului melkein kuin kirkuna. Mitä oli minun tekemistä? likeisimmässä kadunkulmassa asui leipuri, sinne tuon pienen ryysyisen pojan vedin.
"Joutaako reipas tyttöni kävelemään vähäisen minun kanssani?" kysyi hän, nostaen hiukan leukaani ja katsellen minua silmään lempeällä tavallansa. "En jouda, isä, tiedättehän kuinka mulla on kiire nyt!" vastasin minä ja riensin rappuja alas ja kadulle ulos. Varmaankin ette voi mielistyä minuhun, lapset! En ollutkaan todella mieleinen silloin.
Vaan Herra hellin ehkäisevi: »Minuhun ällös tartu, vaan Vie sana tästä veljilleni: Isänne luokse kunniaan Nyt nousen minut nähdä saatte, Galileaan kokoontukaatte!» Maria rientää, sydän täynnä, Iloinen, syvä hurmaus Valtasi sielun, kasvojansa Valaisi taivaan kirkkaus: Hän riensi, juoksi, rukoili, Ilosta itki hymyili.
Ja hänen vierellään, kuin ettei naista häneltä vietäis, seisoi peikko suuri, he silloin tällöin toistaan suutelivat. Mut kun tuo harhaileva, ahnas katse minuhun kääntyi, julma rakastaja kiireestä kantapäähän ruoski häntä; vihassa sitten, mustasukkaisena irroitti hirviön ja kiskoi kanssaan niin kauas, että metsä suojas minut jo portolta ja kummitukseltakin. Kolmasneljättä laulu
"Uuvu en! Tiedän sen: Laantuu myrsky kerran! Kanssasi Nöyrästi Taivun tahtoon Herran." Armahin! Lämpöisin, Hellin kiitos sulle! Tämmöisen Aartehen Soit, oi, Luoja, mulle! Kiitosta Kuinka ma Voisin sulle kantaa! Aartehen Arvoisen Kiitoksen kuink' antaa! Jos helläst' armaani Minuhun katsahtaa, Niin silloin taivoni Säteitä heijastaa.
»Näin kauhull' aattelin, kun sadottain Niveleitä ma näin matavan Mua ahneillen, ja ma tuskissain Kiven suiposta nyt käten' irroitan; Minuhun kurimus raju tarttui heti, Oli onneni tuo, ylöspäin se mun veti.»
Päivän Sana
Muut Etsivät