Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Ruokiin ryhtyivät he nyt valmiisiin, valioihin. 221 Mutta kun kyllältään oli syöty ja juotu, jo Aias viittasi Foiniksille; sen keksi ja maljan Odysseus täytti, Akhilleut' aimoa näin nyt tervehytellen: "Terve, Akhilleus, eip' ole uupunut atria runsas, ei majass' äsken juur' Agamemnonin, Atreun poian, eikä sun luonasi nyt; monet täällä on tarjona herkut; mutt' ei atria armas meill' ole aikehenamme, vaan tuho peljättää, joka meillä on silmien eessä, Tietymätöntä on, voiko nyt säilyä vai tuhon saako laivat teljokkaat, jos et vyöty jo sankarivoimaas.
Hirmuinen hurjuus hehkui lappalaisten aivoissa, Viimein leimahti tuli, ja Lamik Rikkutin, miten hänen kanssaveljensäkin, sai henki valtahansa. Oli kylmä, tähtikirkas jouluyö. Valkea Lamik Rikkutin majass' oli melkein sammunut, kun Seimke heräs siitä' että hänen miehensä seisoi nojautuen hänen ylitsensä. Kiljuvan hiiloksen paiste panihe hänen poskilleen. "Hyvästi, sinä synnin vaimo!" sanoi hän.
Mielevä Meriones näin vastasi hälle ja lausui: "Mullapa myös majass' on liki tummaa purttani kyllä mont' asett' iliolaisten, vaan ne on kaukana noutaa. Taistoss' en minäkään näet unhota kättäni jouten, vaan eturinnass' aina ma kamppailuun urokuuluun astun, konsa on vain sodan alkanut ankara koitos.
Niille nyt Patroklos hänet laski ja vihlovan nuolen leikkasi veitsell' irti ja huuhteli pois vesin haalein hurmeet tahmeuneet, kivunvievän, kirpeän yrtin, hieroen hienoks sen, pani haavan päälle; se tyyten pois kivut otti, ja haava jo kuivahtui, veri tyrtyi. Noin majass' urhea vaali ja hoiti Menoition poika haavaa Eurypylon; mut Troian miehet akhaijein kanss' yhä ottelivat.
Noin kun taistelivat kera iliolaisten akhaijit muurin luona, mut ei merinopsien laivojen vielä, vain majass' Eurypylon jalo Patroklos yhä istui, haasteli rohkaisten sekä voiteeks yrttejä hieroi haavaan tuskaisaan, kivun tuiman viihtelijöitä. 394 Mutta kun muuria kohti jo karkasi nyt väki Troian, danaolaisten kesken myös pako parkuva alkoi, niin jopa tuskan toi näky tuo, ja hän kämmeniänsä reisiin löi sekä noin valitukseen puhjeten virkkoi: "Jäädä en, Eurypylos, voi kauemmin sinun luokses, vaikk' ois tarpeen, sill' ylen tuimana ottelo riehuu.
Ei ole ruokaa mun sitä ennen eik' ole juomaa ottava suuni, kun surman sai sotakumppani armas; luonani tuo majass' on terän tuiman viiltämä ruumis, usta jo päin jalat käättynä, siell' uron ystävät ääress' itkevät. Siksipä mieless' ei nyt mull' ole moiset, surma ja hurme on vain sekä kuolevien korahukset."
Päivän Sana
Muut Etsivät