Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Vilusta ja polttavasta tuskasta vavisten odotin minä milloin kivellä istuen milloin seisoen päivän valkenemista. Mutta hitaasti kuluu yö onnettomalta. Tähtikirkas taivas peitti vuoren, ja jokainen jääkylmä puhallus oli myrkkyä seudun elämälle. Kuolon hiljaisuus peitti koko seudun ja hitaasti tunnit kuluivat. Yö tuntui minusta ijäisyydelle.
Hirmuinen hurjuus hehkui lappalaisten aivoissa, Viimein leimahti tuli, ja Lamik Rikkutin, miten hänen kanssaveljensäkin, sai henki valtahansa. Oli kylmä, tähtikirkas jouluyö. Valkea Lamik Rikkutin majass' oli melkein sammunut, kun Seimke heräs siitä' että hänen miehensä seisoi nojautuen hänen ylitsensä. Kiljuvan hiiloksen paiste panihe hänen poskilleen. "Hyvästi, sinä synnin vaimo!" sanoi hän.
ESTER. Mun asialle tädin luokse Ramaan Lähetti isä. Vaan kun sinua Mun sielun ikävöi, niin Samariaan Ma poikkesin, kun täällä tietoja Ma toivoin sodasta ja sinusta. ASARIA. Sa mua ikävöitsit? ESTER. Enemmän Kuin kukkatarha kuuman päivän jälkeen Ikävöi yötä, lauhaa, lempeää. ASARIA. Oi Esterini, tähtikirkas yöni!
'Kas vaan, sanoi äiti, 'ennen oli Niilolla aina niin kauhea kiire; mutta nytpä luulen hänellä jo olevan aikaa viipyäkin. "Minä tahdoin kääntyä pois, mutta Niilo räpytti minulle silmiään; hän teki sen suoraan ja luottavasti, mutta minä selitin sen minun tavallani. "Miten ilta kului, sitä en tiedä; taivas oli tähtikirkas ja ilma oli niin suloinen ja tyyni, kun tulimme ulos.
Se kuuluu asiaan." Ja he suutelivat toisiaan aivan punaisina kasvoiltaan, samalla kun läsnäolevat vieraat nauroivat vielä kovemmin. Oli erittäin juhlallista. Juotiin pienestä tynnyristä. Myöhemmin illalla, kun ainoastaan läheisimmät ystävät olivat jäljellä, keskusteltiin tyynemmin. Yö oli tullut, tähtikirkas, hyvin valoisa yö.
Kuljeksiminen näin myöhään illalla, kun taivas on tähtikirkas ja ilma niin kylmä, olikin kaikkea muuta kuin hauskaa... Astuskellessaan siellä edestakaisin, taisteli hän kovan taistelun sydämmessään tuon laihan, likaisen, villasukkiin ja paikattuun hameesen puetun sillinperkaajan tähden!... Olikohan perämies siellä?... Tanssikohan hän hänen kanssaan?...
»Ei ollenkaan mahdoton, teidän armonne. Kellä, niinkuin minulla, ei monesti ole muuta makuusijaa kuin kangas eikä muuta kattoa kuin kylmä, tähtikirkas taivas, hän ei paljoa pyydä. Minä en kelpaa sotilaaksi, mutta minä voin autella heitä. Minä laitan ruokaa, paikkaan vaatteita ja sidon haavoja, ja sitte minä vielä, milloin tarvitsee, saatan neuvoa nuoria, sillä vanha ja kokenut paljon tietää.
Ilta oli kaunis, tähtikirkas, ja maa oli huuruinen. Tultuansa moniaan askeleen huoneuksesta, pysähtyi hän yht'äkkiä. "Alfhild," sanoi hän ja katsoi tyttöä vakavasti silmiin, "lemmitkö sinä minua?" "Mitä veroittaa senlainen kysymys?" "Vastaa minulle Alfhild, vastaa minulle totuudella ja vakavuudella: lemmitkö sinä minun todellakin?" "Tietystikin." "Ja tuletko sinä olemaan uskollinen?"
Sitten sotamiehet kunnioituksesta kuolevaa sankaria kohtaan levittivät niiden yli nuo suuret liput, joita olivat tappelussa voittaneet. Scharnachthal ja Bubenberg tarttuivat nyt veli Starck'iin, nostivat hänen maasta rotevilla käsillänsä ja kantoivat tuolle kunnia-sijalle. Yö oli tullut, tyven, tähtikirkas yö. Tulisoihtuja sytytettiin valaisemaan tätä voittojuhlaa.
Tähtikirkas puol'-yön taivas kiiltää, Myrsky raueten jo hengittää;
Päivän Sana
Muut Etsivät