United States or Armenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hänt' ohjaa kokonansa Isebel, Tuo rietas, kiivas tytär Siidonin, Min Jahve meitä rangaistaksensa On Samariaan tulla antanut; Hän kuninkaan taas Baalin majaan vei. Sa tiedät varmaan, mitä seuraa tästä. MIKA. Kun asioista ajan tulevan On kysymys, niin vastata ma voin Sen ainoastaan, mitä käsketään.
Saaliin Samariaan tuot Runsaamman, kuin koskaan saivat Kaikki Tyyron kauppalaivat. Nimes kuolottomaks luot. Suuret teet sa mainetyöt, Ahnaan Benhadadin lyöt. Ei voi voimaas mahtavaa Maiset vallat vastustaa. Voimallinen valtijas, Varma ollos voitostas! KAIKKI PROFEETAT. Voimallinen valtijas, Varma ollos voitostas!
Että kostomme Niin tuhoavaks tulisi kuin suinkin, Ma Juudan voimat Israelin kanssa Nyt liittää tahdon samaan otteluun. Obadja, kuule! Lanko Josafat Sun hyvin tuntee. Jerusalemiin Siis joutuin riennä; Juudan kuninkaalle Vie Ahabilta tervehdys ja pyydä Mun nimessäni Samariaan häntä. Jos tunnen langon, ei hän meiltä nyt, Kun petti meidät kehno pakana, Voi kannatusta, apuansa kieltää.
Sun julmain sääntöjenne täytteeksi On mukavampi toinen uhri pyytää, Mi turvatonna joutui valtaanne. OBADJA. Ei turvaton hän muukalainen ollut, Kun Samariaan äsken uhkamielin Ja pilkka huulilla hän ryntäsi. Hän rauhan, hävitystä himoten, On kansaltamme syyttä rikkonut; Siis vaikk' ei oiskaan Herraa pilkannut, Ois kuitenkin hän kuolon ansainnut. ISEBEL. On onni, ett'ei meitä hallitse Obadja.
He olivat juuri aikeessa lähteä Judeasta Samariaan, joka melkein tykkänään oli romalaisten käsissä ja niitten erityisettä suojeluksetta joutuisivat ehkä seikkailuihin ja vaaroihin.
AHAB. Sun isäsi. ISEBEL. Mun isäni, ja miksi Ei hänenkin? Vaan vasta puolittain Hän palvelevi sua, suuri Baal. Nyt auta häntä, niin hän kokonaan Sun omas on, ja temppelissäsi, Min sulle Samariaan teetti hän, On uhraava hän sulle kiitosuhrin, Ja perustuksen Israelissa Saa valtas vankan, horjumattoman. Sa, armollinen valtijatar, et Saa päästää kuningasta, varma kuolo On häntä taistelussa kohtaava.
Benhadad, tuo kelmi, On Samariaan kaksi kertaa jo Suu uhkaa täynnä hyökännyt, mut Ahab On helposti tuon ahnaan vaapsahaisen Takaisin karkoittanut aroilleen. Taas isoaa se rosvoamista; Mist' on se saanut tuulta siipiinsä? Nyt seuraa kolmas ottelu ja kovin; Nyt joka käsi miekan kahvaan tarttuu. Sit' ei ois tarvittu, jos noudatin Ma Obadjan ja Jemlanpojan mieltä.
MIKA. Se koski nyt, kun sattui sydämees. KANSA. Voi isä parka, isä parka, voi! AMARIA. Kirottu olkoon kumppanineen hän, Ken Samariaan istuttanut on Tään kauhistavan saastaisuuden menon, Mi puhtaimmatkin meistä myrkyttää! Ne paikat, joissa epäjumalainsa Nyt hopeat ja kullat hohtavat, Ne kasvattakoot tästä lähtien Vain piikkiruohoja ja ohdakkeita.
ASARIA. On kädessäni ase Syyrian, Vaan kostonmiekaks on se karkaistu Sen synnin, kärsimyksen liekissä, Min Samariaan sinä sytytit. AHAB. Vaan nimesi? ASARIA. Ei tuntematon sulle, Mut kun sen kuulla tahdot, lausun sen. Ma Asaria Jorainpoika olen, Päämiehes, jolta Baalin temppelissä Häpäisit kihlatun, ja jolle sa Teit lupauksen. Mutta kuinka sen Sa sitten täytit, itse parhain tiedät.
Ei kielet kanteleessa Sionin Nyt taivu enää Herran virsihin, Ja pyhään jos ken silmät vielä nostais, Niin kuningas sen ankarasti kostais. AMARIA. Vaan julmat sotajoukot Syyrian On juuri äsken lyönyt kuningas Ja Samariaan voittosaaliin tuonut. MIKA. Ja toimittanut uhrin Baalille.