Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025


Kansa kärsi, vuoti verta: Itki kieli kanteleen; Mutta soiton kyynelistä Vuosi voimaa sydämmeen. Kansa kesti, vaarat voitti Riemu rinnat liikuttaa: Vapis kieli kanteleessa, Sydänkulta kuohahtaa! Uusi polvi vainioilta Niitti viljan kypsyneen, Uusi into virkistytti Kansanhengen elpyneen. Mutta kannel, soitto Suomen, Salomaille saarekseen Unhotettu, yksinänsä Itki kaihon kyyneleen.

Kuinka usein eikö silmäys, oikein ymmärretty, sano tuhansia sanoja monta vertaa enemmän. Nuorukainen havaitsi liian arkaa kieltä sielun suloisessa kanteleessa koskeneensa; hän päätti sentähden tästälähin paremmin varansa pitää.

Vapaudesta, talven toivotusta, Laulaa merten laine lakkapäinen, Vyöryissänsä milloin syvänteissä, Milloin rannan louhiin roiskahdellen; Siintäväisen, Kuultavaisen, Ihalaisen ilman kannen alla, Kimpoo kiurut tuolla korkealla, Kiurut, leivot kaikki kilvoitellen Soittaa kieltään luonnon kanteleessa.

Ei kielet kanteleessa Sionin Nyt taivu enää Herran virsihin, Ja pyhään jos ken silmät vielä nostais, Niin kuningas sen ankarasti kostais. AMARIA. Vaan julmat sotajoukot Syyrian On juuri äsken lyönyt kuningas Ja Samariaan voittosaaliin tuonut. MIKA. Ja toimittanut uhrin Baalille.

Vapaudesta, talven toivotusta, laulaa merten laine lakkapäinen, vyöryissänsä milloin syvänteissä, milloin rannan louhiin roiskahdellen; siintäväisen, kuultavaisen, ihalaisen ilman kannen alla kimpoo kiurut tuolla korkealla, kiurut, leivot kaikki kilvoitellen soittaa kieltään luonnon kanteleessa.

Nyt on kannel unhotettu! Niinkö? Eipä vainenkaan: Konsa sydän tuskiansa, Kansa soittaa kanneltaan. Joutui uusi tuskan aika Leipä loppui kansalta: Kamalinta niittoansa Niitti nälkä kuolema. Silloin kansan tytär kaino Kanteloisen polvelleen: Mitähän, jos yrittäisi Sillä leipää lapsilleen? Vapis ääni kanteleessa, Sydän sykki kovemmin, Kyyneltulva tukahutti Laulut hellän sydämmen.

Havautti huomenhenki myös Suomen laulajat, Keväisen leivon kanssa he kilvan laulavat Ja heidän soittoneuvoistansa Kuulee vanhan Väinön kansa, Kuinka sointuu suomenkieli, Kun on kansan kevätmieli Soiton saajan kanteleessa.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät