Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. toukokuuta 2025
Mutta kun leirissään, kokouksess' istuen, kuuli saartajat karjain luot' ison melskeen, vauhtia vinhaa kiitävin vaunuin sinne he riensivät ryöstäjän jälkeen. Joukot järjestyin joen partaall' iskivät yhteen, viuhui vastakkain väkipeitset välkkyväkärjet.
Mitä sisiliskon silmät ne ois sua vailla, mitä joutsenen siipi? sa mestarin lailla joka viivat suuret, mutta myös pikkuseikat luot! Sinä leikkasit irti tuon kaksoissiskon tumman, mi luona lepää sen, ken on luotu kiiltämään, soit kaikelle kauniille kaksoisluvun kumman, kun annoit joka asialle varjon tuon summan mi usein on kauniimpi kuin se itsekään. Sua jumaloin, Aurinko!
Surmata jos sun on sallinut Zeus kaikk' iliolaiset, tanterehelle ne luot' aja mun, tee hirmujas siellä! Kukkuranaan jopa kuolleit' on minun aaltoni armaat, vieriä lainkaan ei vedet voi meren mahtavan helmaan, ruumiit tukkivat tien; ylen hirmuisesti sa murhaat: Herkeä, heitä jo! Kauhistun sua, valtias miesten!"
Sen kun sai sanoneeksi, Erinnyit kytki jo kielen. Huoaten vastasi noin uros askelnopsa Akhilleus: "Ksanthos, surmaa mun miks ennustat sinä suotta? Itsekin tiedän tuon, mun on kaatua kohtalo täällä, kaukana luot' isän, luot' emon armaan. Mutta en ennen herkeä kuin väki Troian saa tuta kättäni kyllin." Virkki ja kiihtäen huusi, ja karkasi päin orot uljaat.
Johda se mielees, jott' älyäisit juonesi jättää, tuntisit, auttiko vain lepovuode ja lempi, kun saavuit pettelemään halauksillas sinä luot' ikivaltain."
Mon' ompi uponunna Vetehen, hukkununna, Ei kukaan viinahan; Ken siihen kurkistaapi, Se virvoituksen saapi; Luo silmäs viinahan! Kun lähteen silmä vuotaa, Sä ällös katso tuota, Luo silmäs viinahan! Kun luot, myös juoda muista, Kun loppuu, toista puista; Nyt juo sä pohjahan! Päivän kuvat. Kaukaa näen pilven lennon, Illanrusko kultaa sen, Päivä saapi kuollon hennon, Mennen poijes maillehen.
Sillä ethän olekaan kuollut. Jos olit, herätin sinut henkiin. Houkuttelin sinut takaisin ja luon sinut ehommaksi entistäsi. Sinä luot itsellesi ja minulle ja meille taivaan täällä, heräät hengettärenä, joka käy talosta taloon, majasta majaan niitä kaunistamassa.
Säälien katseli häntä Menoition urhea poika, noin sanat siivekkäät polotellen hälle jo lausui: "Voi, polot miehet, akhaijein päät sekä päälliköt aimot! Kaukana syntymämaastako siis sekä luot' omienne ruokkia hohtava sais hipiänne jo hurttia Troian! Virka jo, Eurypylos, jumalainen sankari, kerro, hirveän Hektorin peistä akhaijit vieläkö torjuu, vai joko surmaan sorruttaa ase ankara heidät?"
Hänhän on ilmankin mua saanut suuria aikaan, muurin on tehnyt, kaivannon liki muuria luonut laajan, valtahisen sekä iskenyt paaluja reunaan. Vaan ei silti hän voi uronsurman Hektorin voimaa vastustaa. Minä kons' olin viel' etupäässä akhaijein, loitota muurien luot' ei konsaan tohtinut Hektor, Skaian portilt' ei ohi tammen taistohon. Siinä hän mua vartosi kerta ja vaivoin pääs pakosalle.
Edelliseen luot kyllä nöyrästi kunnioittaen silmäsi ylös, mutta tämä leviää aivan tuossa edessäsi perin mahtavana ja ihanana, kun ravintolan eteiseltä sitä katselet. Olimme niin kerrassaan näiden suloisten vaikutusten vallassa, että unhotimme pahoinvointimmekin ja nousimme jo k:lo kuuden ajoissa vuoteilta lähteäksemme Beyroth'ia kohti.
Päivän Sana
Muut Etsivät