United States or Namibia ? Vote for the TOP Country of the Week !
XI laulussa alkaa Iliaan 26:s päivä, joka kestää XVIII laulun 239:nteen säkeeseen asti; siihen mahtuu pitkä sarja taisteluja, jotka päättyvät Patrokloksen kaatumiseen ja hänen ruumiinsa korjaamiseen akhaijien haltuun; sen kuluessa taotaan myös Akhilleuksen uusi asevarustus. Eilen: ks. edellinen Sel. 141. Erinnyit myös manalaiset, kuoltua joilt' ikikoston saa valan vannoja väärän: ks. Il.
Sen kun sai sanoneeksi, Erinnyit kytki jo kielen. Huoaten vastasi noin uros askelnopsa Akhilleus: "Ksanthos, surmaa mun miks ennustat sinä suotta? Itsekin tiedän tuon, mun on kaatua kohtalo täällä, kaukana luot' isän, luot' emon armaan. Mutta en ennen herkeä kuin väki Troian saa tuta kättäni kyllin." Virkki ja kiihtäen huusi, ja karkasi päin orot uljaat.
Katsoi taivaan korkeuteen hän näin rukoellen: "Zeus valan kuulkoon tään, ylin, suurin kuolematonten, 258 Helios ylhä ja Maa ja Erinnyit myös manalaiset, kuoltua joilt' ikikoston saa valan vannoja väärän: enp' ole Briseun tyttärehen minä ryhtynyt konsaan, en halatakseni pyytänyt tai mitä mielinyt muuta, on käden koskematonna hän ollut kattoni alla.
Hällepä vastasi näin nyt tuulena-kiitävä Iris: "Noin tosiaanko on, maan sylisaartaja suortuvatumma, Zeulle mun vietävä siis sana jyrkkä ja ynseä, vaiko malttuva ehkä sä liet? Jalon eip' ole maltiton mieli. Puoltavat vanhempaa, sen tiedät, Erinnyit aina." Hälle Poseidon, maan järisyttäjä, vastasi jälleen: "Iris taivahinen, sanan oikean tuossapa lausuit.