Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Kamala on kaksi naista yhen miehen vuotehella." Sanoi lieto Lemminkäinen: "Kyllikki on kylänkävijä: juoskohon joka kisassa, maatkohon joka majassa, kylän impien iloissa, kassapäien karkeloissa!" Emo kielteä käkesi, varoitteli vaimo vanha: "Ellös vainen, poikueni, menkö Pohjolan tuville ilman tieon tietämättä, ilman taion taitamatta, Pohjan poikien tulille, Lapin lasten tanterille!
Itse itki Lemminkäinen, sini itki ja sureksi, kuni saaren maat näkyvi, saaren harjut haimentavi. Ei hän itke saaren maita, saaren harjuja haloa: itki saaren impy'itä, noita harjun hanhosia. Siitä lieto Lemminkäinen laskevi sinistä merta. Laski päivän, laski toisen.
Tuop' on piika pikkarainen sanan virkkoi, noin nimesi: "Miks' en kutsu Kaukomieltä, yhtä Ahti Saarelaista?" Tuop' on Pohjolan emäntä sanan vastaten sanovi: "Siks' et kutsu Kaukomieltä, tuota lieto Lemminkäistä, kun on kaikitse toraisa, aivan tarkka tappelija; tehnyt on häissäki häpeät, pitoloissa pillat suuret, nauranut pyhäiset piiat pyhäisissä vaattehissa."
Virkkoi lieto Lemminkäinen, sanoi kaunis Kaukomieli: "Lähe en piikojen pyhyyttä enkä vaimojen vähyyttä: saisin jos sataki naista, tuhat piikoa pi'ellä. Sitä läksin, Lemminkäinen, urkenin, urosten sulho, kun tuli kova ikävä, ikävä omia maita, oman maani mansikoita, oman vaaran vaapukoita, oman niemen neitosia, oman kartanon kanoja." Siitä lieto Lemminkäinen laski laivansa ulomma.
Ei kokko mitänä muista eikä tunne tuhma lintu: kokko tiesi kuolleheksi ja kaarne kaonneheksi, miekalla menetetyksi, tapetuksi tapparalla. Virkkoi lieto Lemminkäinen, sanoi kaunis Kaukomieli: "Ohoh kaunis kantajani, ihana imettäjäni! Jo olet kuollut, kantajani, mennyt, ehtoinen emoni, liha mullaksi lahonnut, kuuset päälle kasvanehet, katajaiset kantapäihin, pajut sormien nenähän!
Siellä piile vuosi, toinen, käy kotihin kolmannella tutuille ison tuville, vanhempasi valkamoille!" Yhdeksäskolmatta runo Lemminkäinen, lieto poika, itse kaunis Kaukomieli, saapi säkkihin evästä, kesävoita vakkahansa, vuoeksensa voita syöä, toiseksi sianlihoa. Siitä läksi piilemähän, sekä läksi jotta joutui.
Oli mun poskeni punainen niinkuin nuori ruusun nuppu, keikkuipa keveä jalka niinkuin lieto linnunpoika armahaisella aholla ja ma mietin mielessäni: Oi, jos oisin linnunpoika taikka nuori ruusun nuppu! Niin saapui pimeä syksy, lehto lehtensä pudotti, valkeni valiot kutrit, kukat kuihtui kulmaluilta. Syksyn on ikävät illat ja ma mietin mielessäni: Oi, jos oisin linnunpoika taikka nuori ruusun nuppu!
Virkkoi lieto Lemminkäinen, sanoi kaunis Kaukomieli: "Korea kutsuttu vieras, koreampi kutsumatoin. Kuules, poika pohjolaisen, itse Pohjolan isäntä! Anna ostoa olutta, juomoa rahan-alaista!" Tuopa Pohjolan isäntä tuosta suuttui ja syäntyi, kovin suuttui ja vihastui. Lauloi lammin lattialle Lemminkäisellen etehen. Sanan virkkoi, noin nimesi: "Tuoss' on joki juoaksesi, lampi laikutellaksesi."
Päivän Sana
Muut Etsivät