Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Ja kuka on ollut tuo onnellinen, jos saan kysyä? Sinä! Minä?... Minä?... Anna. Tällä hetkellä täytyy minun se tunnustaa. Ainoastaan sinua olen rakastanut, vaikka hämmenyksen pilvet hetkeksi peittivät ymmärrykseni valon ja kätkivät onneni tähden sameaan sumuhun. Bartholdus Simonis. Anna! Tuo salainen ääni rinnassani siis ei valhetellut? Se on kuiskannut, että sinä lemmit minua... Anna.
Rakkaus, Jonk' ennen muistat mulle vannonees' On poissa ollessani sammunut! KERTTU. Se sammunut ois! Ei! Ei! Sinua Ma olen lempinyt ja sinua Ma lemmin, Lalli, hamaan kuoloon asti! Nyt olen onnellinen! Minulle On taivas taasen maahan vaipunut Ja autuaiden autuus taivaan kanssa! Voi Kerttu, kuinka onnelliseksi Nyt tunnen tänä hetken' itseni! Sa lemmit mua, mitä minulta Siis voisi puuttua?
Mua lemmit sä, Annette, sen minä nään, Elä peittele turhia multa Etelättäret kaikki ne lemmessään Ovat pelkkää tunnetta, tulta Kai yhtehen luonto lie aikonut meitä, Elä lempesi liekkiä, armaani, peitä! Kas tuommoinen tyttö on mieleeni mun, Jok' on intoa, tunnetta, tulta!
TYKO (erikseen). Sä lemmit häntä. (
Sun katsees näkee joka kauneus-asteen, min luonto malliks ihanteelle luo, sen milloin kätkee alle aamunkasteen, taas kukkakuusin korkein ilmi tuo, tok' enin Päivää lemmit, alkutulta Aurinko-meren, voimaa ikiluovaa titaanin tuon, mi kaikki siiltää, muovaa saa Zoroaster-palvelun hän Sulta.
Mene sentähden hänen luoksensa, sano miehen vakavuudella, että lemmit häntä ja jos hän on sinulle ansiollinen, saat Sinä hänet omaksesi. Antakoon taivahinen Sinulle oman kodin ja oman lieden, Harry; vanhuksena tahdon minä lämmitellä itseäni koti-onnesi ääressä. Aina olen oma Boltonisi". Levottomuutta.
Istuivat illan suussa kukkulalla, katsoivat kaksin päivää painuvaa, mi päärly-päärmehellä, purppuralla punaili tarun, taiston Gruusiaa. »Ah, armas, liian kauan sun jäi silmäs päivänlaskuhun, sa luontoako lemmit vaan?» Näin Gruusiassa lauletaan.
SVEN. Voipi tosin... Sinun uskollisuutes on kummastuttava! Tuota miestä, jolle viidentoista-vuotiaana tyttösenä lupasit rakkautesi, häntä lemmit yhä vielä, vaikka et ole häntä nähnyt etkä hänestä vihiäkään kuullut seitsemään vuoteen ja vaikka hän päällepäätteeksi on maamme vihollinen! Minä ihmettelen uskollisuuttasi yhtä paljon, kuin minä vihaan häntä! Mitäs siitä, jos hän onkin!
Oletteko ajatellut, että veljeni, jota rakastan, on ainoastaan halpa torppari, ja sisareni langennut raukka » Iiri rupesi katkerasti itkemään. »Iiri, mitä se sinuun kuuluu? Sinua minä kunnioitan, sinua minä lemmin! Ja vanhempani ottavat iloiten sinut tyttäreksensä.» »Oi Arvo, se on siis totta, että sinä minua lemmit!» »Nyt ja aina!» vakuutti Arvo ja sulki nuoren morsiamen syliinsä.
Nyt nuorten haudalla lehmus nuokkuu, Siell' laulaa linnut, ja tuulet huokuu; Sen suojaan istuvi siimekseen Tuo mylläripoika armaineen. Ja tuulet ne henkivät murheisin mielin, Ja linnut ne laulavat kaihoisin kielin, Käy veikeät nuoret jo miettiviks, He itkevät, eivätkä tiedä, miks. Kaikkoo pois! On päivän lemmikki synkkä yö Ja kevään lemmikki talvi. Elo lempivi kuolemaa Ja, oi, sa lemmit mua!
Päivän Sana
Muut Etsivät