Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025


Ei enempää! Läpi yön, hämärän halki henget Hellahan näkevät, kuulevat jumalat Kreikan Kypron taivan laelta. CHRYSEIS. Armoa julkiset jumalat! Tämä mies, mitä tekikin, ijäti hänehen liitti minut langat onnetarten. Zeus, mitä säädätkin minulle, orjuuttako onnetonta, valtalinnoja, vapautta, kurjuutta majan matalan, eloni lyhkäisen lopuksi Lemminkäistä lemmin aina.

Itse Asja, hänen tulinen luonteensa, hänen entuutensa, hänen kasvatuksensa, tämä ihastuttava mutta kummallinen olento minun täytyy se tunnustaa herätti minussa pelkoa. Kauan nämät tunteet taistelevat minussa. Määrätty hetki lähestyi. "Minä en saata naida häntä," päätin minä vihdoin; "hänen ei pidä saaman tietää, että myös minä lemmin häntä."

LIINA. Ne lähtekööt, vierikööt vaikka Onnelan satamaan, mutta sinua en milloinkaan päästä! Taivaan nimessä, minä lemmin sinua! Tule, ilo ja riemu; sillä muuttihan tämä hetki leimahtaen pimeän, tyhjän aavikon ympärilläni, muutti sen aamun kultaiseksi lehdoksi!

Mutta ehkä hän siksi ei vielä tahdo kihloihinkaan mennä. Jos hän kerran sinua rakastaa, niin kuinka voisi hän olla tahtomatta kihloihin? Sen enemmän kun minä lemmin häntä. Sen kyllä arvasin. No, mitä aiot tehdä? Tiedätkö, mitä ajattelen! No! Kun hän kerran rakkautensa minulle tunnusti, niin eikö ole aivan luonnollista, että minä puolestani teen samoin. Hm. Kyllähän se hyvin somaa olisi.

Ah, Catharina, yössä tässä tahdon Sinulle seikat kaikki selvittää: lien vaikka kaltainen ma merten vahdon, Sua lemmin niinkuin maata vehreää, tai lien ma kaltaisempi aallon Ahdon, jok' ajaa vellamoista vierivää, min milloin olkapää tai jalka vilkkuu, taas yllä aallon yhdeksännen ilkkuu.

Lopuksi heitin minä siihen oman rakkauteni. Sinä et siis vain itseäsi rakastanut? En. Lemmin neittä nuorempata. Ja hän? Luulen, että hän myös hehkui minulle joskus parhaina hetkinään. Mutta luulen, että hän muuten rakasti enin omaa rakkauttaan. Ja sinä? Rakastin hänessä vain omaa itseäni. Siis et sinä ole koskaan tuntenut muuta kuin itserakkautta? Tuskin.

Ja silloin, peippo, sun laulusi Ei rauennut ole turhaksi. Minua kukkaset miellyttää, Hyväilen oikein heitä, Ja lemmin, oikein rakastan Kuin hyviä enkeleitä. Tekisi mieleni poimimaan, Mutta en henno kuitenkaan. "Voi sua tuhmaa Jussia! Sehän on kukkien mieleen, Heitä kun lempii, rakastaa, Asettaen rintapieleen, Heitä kun riipoo rinnoilleen, Ottakoon vaikka juurineen." MIKS ELET

Sentähden en enää kirjoita sinulle, vaan toiselle. Joku voisi väittää, että olen jo aikoja sitte ollut uskoton, mutta minä en nyt tarkoita sellaista uskottomuutta. Väittäisinkö, että olen tarpeeksi ihanteellinen sanoakseni, että ihminen antaa niin äärettömän vähän antaessaan ruumiinsa. Minä tarkoitan pahempaa uskottomuutta. Minä lemmin toista.

Louhi Pohjolan emäntä laittoi miehet miekkoihinsa, rakenteli Pohjan purren, suoritti sotavenosen, siitä läksi laskemahan, sekä läksi jotta joutui, sampoa tapoamahan, venehestä Väinämöisen. Vaka vanha Väinämöinen laskevi sinistä merta. Itse tuon sanoiksi virkki: "Oi sie lieto Lemmin poika, nouse purjepuun nenähän! katsaite etinen ilma, tarkkoa takainen taivas, onko selvät ilman rannat."

Kuljin taaskin tuntureille syntymäseudullen, mutta kotonani vieras lienen jo omillen. Oma mieleni kaihovi kauaksi pois, pois sinne, miss' onnensa löytää vois Tänne kätken tuntureille kaihoisan lempeni. Tääll' en varmaan ole tiellä, armas, sun onnesi. Miten lemmin, et konsahan kuulla saa, et konsana minua nähdä saa. *Melodrama.*

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät