United States or Falkland Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sinä teet sen jos sinä rakastat minua, ja jos et sitä tee, niin minä teen sen itse! Ellen...! kuului taas, vaan tällä kertaa lähemmältä. Henrik oli kiivennyt ylös muurille ja hänen silmänsä katsoivat nyt suoraan Ellenin silmiin. Ellen pani liikutettuna käsivarret hänen kaulaansa, painoi häntä rintaansa vasten ja kuiskasi: Lemmitkö minua todellakin? Lemmin! vastasi Henrik. Enemmän kuin elämääni!
Ketä varten minä eläisin, jollen häntä. Paitsi äitiäni ja enoani ei minulla ole ketään muuta kuin hän, jota todellisesti rakastan. Ja häntä, häntä minä lemmin nuoren sydämeni koko voimalla. Kuinka hellä, herttainen hän oli aina minua kohtaan jo silloin kun vielä lapsina kotonamme olimme! Joka päivä leikimme yhdessä. Niin, hänpä se minua lukemaankin opetti.
Iski lieto Lemminkäinen, sekä iski jotta lausui: "Maahan miehet, maahan miekat, maahan untelot urohot, sa'at miehet siiven alta, kymmenet kynän nenästä!" Virkki tuossa Pohjan eukko, puhui purjepuun nenästä: "Oi sie lieto, Lemmin poika, Kauko rukka, mies katala! Pettelit oman emosi, valehtelit vanhempasi: sanoit et käyväsi sotoa kuunna, kymmennä kesänä kullankana tarpehella, hopeankana halulla!"
"Kun olin nuori ... mielestäni siitä on jo kokonainen vuosisata ... silloin jo tunsin sydämmessäni toisinaan taivaan, toisinaan helvetin ... nyt en siellä enään taivasta tunne. Kun olin nuori vielä varsin nuori minä jo lemmin rakkauden innon koko hehkuvalla voimalla.
»Sua lemmin, mua viehätät, armas, sa pien; ja jos tulla et mieli, sun ryöstäen vien.» Oi, taatto, oi, taatto, hän nyt minut sai! Teki keijuinkuningas pahaa, ai! Isä kauhuin kiidätti ratsuaan, oli tuskiva laps hänen rinnoillaan. Hädin vaivoin ehtii kartanohon; isän rinnoilla lapsi kuollut on. Oli kuningas Thulen harmaan elon kaiken uskollinen: Hän kädestä kuolevan armaan sai maljan kultaisen.
Taivas, joka kumajat pääni ylitse ... maa, joka pian avaat minulle haudan, teitä otan mitä iankaikkisiksi todistajikseni! Kuulkaatte minun sanani! Tiedä se, sinäkin, minun elämäni rakastettu risti; sinä jalo, kaikkien ajatusteni, lempeni ja vihani mahtava esine, niin; niin, vihani ... kuule kuinka se lausuu: minä lemmin sinua!
Hän sitä kaihoo, vaikka meren rinta Monesti hälle mieltä raivoisinta Uhkusi. Noin minäi kaihoan ja lemmin merta ja tuulta, joka raitistuttaa verta, Noin lemmin työtä, ponnistusta, vaivaa. Ja tyrskyä, mi syvään merta kaivaa Elämän! Hei, aallot elon, korviin kohiskaatte! Hei, tuulet tutut, nouskaa, tohiskaatte! Sep' eloa, kun miesi tuulten kanssa Avulla Herran koettaa kuntoansa Toivossa.
Kiitos hurmioista Elon viehkeän, Kiitos aamukoista Uuden aamun tän! Dolce far niente. Ma päiväni uinun ja unnun, Ma juhlia arkeeni tuon Ja unteni tunnusta hunnun Ma elolle viehkeeksi luon. Ma lemmin taas, ja ma mietin, Ma muistan ja nautin, ja nään, Ett' tuossa ma riemuja vietin, Mitä ainoita löytyikään. Pyhä valhe.