Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Kovasti sykkivin sydämmin Petrea yhä kuunteli. Kahina kuului yhä lähemmältä. Ensi hetkenä Petrea aikoi piiloutua maantien toiselle puolelle, mutta heti sen perästä hän rohkeasti huusi: »ken siellä?» Kaikki oli hiljaa. Petrea vaivasi silmiään nähdäksensä jonkunkaan siltä puolelta, mistä äänet kuuluivat, mutta turhaan; metsä oli tiheä ja oli jo sangen pimeää.
Nuo oudot säveleet olivat alkaneet heikkoina ja kaukaa, mutta vähitellen ne kuuluivat lähemmältä, ja nyt Löfving huomasi äkkiä, että säveleet olivatkin tsaari Pietarin voittomarssi, joka kaikui kaupungissa, ehkäpä jo linnan pihallakin. Tämä varmuus teki lopun kapteenin mielenmaltista. Nyt hänen täytyy olla muassa.
Ja mahdollisesti halusin sisimmässäni nähdä lähemmältä merta ja laivoja. Lukijani on muistaminen, että minä olin elänyt kaiken ikäni sisämaan vuoristossa ja että ainoastaan kaksi päivää oli kulunut siitä kun ensi kerran näin meren leviävän eteeni kuin sinisen lattian ja purjelaivojen keinuvan siellä pieninä kuin leikkialukset. Minä tein päätökseni. »No niin», sanoin, »lähtekäämme Ferryyn.»
Juhlat ja asia koskevat kauppaa tekevää porvaristoa lähimmin; ne sanokoot suoraan mielipiteensä." "Minä vaadin päivällistä", huusi eräs eileisestä asti humalainen kauppias. "Maljoja juodaan ja kanuunilla ammutaan." Tähän suostuivat useimmat. "No Vaasassa kai sitten ammutaan", sanoi neuvoksista se, jolla aina oli vastaansanomista, "sillä lähemmältä ei ole kanuunaa."
Katsellessani Radilov'ia, en saattanut millään muotoa ajatella hänen olevan onnellisen nyt tahi olleen milloinkaan. Kaunis mies hän ei myöskään ollut, mutta hänen katseessaan, hymyssään, kaikessa hänen olennossaan piileskeli jotakin sanomattoman miellyttävää, niin, piileskeli juuri. Niin olisi tehnytkin mieli tuntea häntä lähemmältä, ruveta häntä rakastamaan.
Synkkämielisiä, katkonaisia, mutta samalla sointuvia ääniä kuului ikäänkuin alituisen hiljaisen vedenloiskeen säestäminä. Lapset astuivat verkemmin ja painautuivat lähekkäimmäksi toisiansa kiihkeästi odottaen ja hiukan pelokkaan uteliaina. Vedenloiskeen ääni kuului yhä lähemmältä. Kuusikko oli tiheää ja synkkää heidän ympärillään.
Allén vetäysi kirjoituspöytänsä ääreen. Minun isäni makaa sairaana kotona. Vai niin, kuka hän on? Mustasaaren isäntä. Hyvä, entä sitte? Talonpoika ei nähtävästi ollut oppinut niin äkkiä puhumaan asioitaan ja sitä paitsi näki hän nuoren pastorin vasta ensi kertaa lähemmältä. Aika on perin sopimaton, sanoi hän harvaan ja joka sanaa punniten, mutta kuten isä sanoo: kuolema ei valitse aikaa.
Ilma kävi kuumaksi outo suhina kuului yhä lähemmältä; se kuului ylhäältä sekä alhaalta; ja oli kuin tuulen humina ja veden kohina molemmat hyvin kaukaa. Minä riensin kallioille katsomaan. Saari paloi! Saari paloi ja oli yhtenä liekkinä ja tuli läheni minua lähenemistään, sillä kävi vieno länsituuli.
Niinpä vanhemmat Taivaan töitä auttavat, Juurkuin iltatuike on Apulainen auringon. Katso yöhön, Kuinka valhekuvan tuolla Ikkunaisen ulkopuolia Lieden työhön Melkein voisit verrata! Petos vältä, Tutki lähemmältä! Usein tyhjä valon varjo Kolkon pimeyden tarjoo, Vaikk' ens näyttää loistoa. Puutkin riutuu, räytyy, Niinkuin ihmis-elämä Täytyy Vanhuutehen nääntyä.
Sinä teet sen jos sinä rakastat minua, ja jos et sitä tee, niin minä teen sen itse! Ellen...! kuului taas, vaan tällä kertaa lähemmältä. Henrik oli kiivennyt ylös muurille ja hänen silmänsä katsoivat nyt suoraan Ellenin silmiin. Ellen pani liikutettuna käsivarret hänen kaulaansa, painoi häntä rintaansa vasten ja kuiskasi: Lemmitkö minua todellakin? Lemmin! vastasi Henrik. Enemmän kuin elämääni!
Päivän Sana
Muut Etsivät