Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Ootko Valtalan vasikka, Vaiko Puntalan Punikki Tynnyrien tyhjentäjä, Puolikkojen puolentaja? Kun lienet olven himolla, Eli taarin tarpehella, Kyll' on meillä kystä vettä, Paljo pantua olutta, Kellarit teloja täynnä, Telat täynnä tynnyriä.
"Aivan, kyll' ymmärretään!" virkki André, jok' yhtämittaa puuttui kykyä "tätä elonvoiman" probleemia eli suoritettavaa ratkaisemaan, "mutta tässähän nyt juuri kohtaamme tuon gordiolaissolmun: kuinka voipi uskonto tulla kysymykseksi elämästä tai kuolemasta?" "Etkö tästä jotain aavistusta tuntenut silloin, kun poikasena katolisen kirkon helmaan heittäysit?" kysyi Olga.
FROSCH. Kai Rippach'ista myöhän lähditte Ja Hannu herran luona söitte illallista? MEFISTOFELES. Ei ... tällä kertaa ohi ajoimme; Vaan hiljan meill' ol' hiukan puhumista. Hän serkkujansa aika lailla kiitti, Ja siihen paljo terveisiä liitti. ALTMAYER. No saitko noukalles? SIEBEL. Kas vekkulia vaan. FROSCH. Kyll' hänen toiste opetan.
Tule kekri, jouvu joulu, Sekä pääse pääsiäisen! Kyll' on kystä aitassamme, Paljo pantua eloa, Sirkan reisi, paarman jalka, Peiposen peräpakara, Sammakon sakarivarvas, Sisiliskon silmäpuoli. Syitä vajavaisuksiin.
EDGAR. Herra hyvä, korjakka' konttin ja jättäkkä' muit ihmissi raohan! Jos levi kita olis saan' minust hengen hakatuks, niin kyll se maar olis menn' ennen nelitoist päivä.
Kuluupa päivät nyt jo hiljakseen; Veli on sotilas, Ja pikku sisko kuoli. Kyll' lapsest' oli mulla armas huoli; Halusti kärsisin sen sentään uudelleen, Niin armas laps' ol'... FAUST. Enkel', jos sun moises vaan! MARGAREETA. Minuhun se mielistyi, mun hoidellessa. Ei isä elänyt sen syntyessä, Ja eipä äidist' toivon hiukkaakaan; Niin heikkona hän sairasteli, Ja vasta hiljoitellen tointueli.
Muttila teki kärsivän marttyyrin eleen. Ja kyll' siusta vielä ahväärimies, sanoi hän sitten. Terve! Se huvitti Oikarista tavattomasti. Ja hän selitti Johannekselle, että ahväärimatkoilla hän oikeastaan olikin, vaikka samalla katseli muutakin maailmaa. Hän oli aina tottunut huvin ja hyödyn yhdistämään. Täälläkin Berlinissä, sanoi hän, älkää luulko, että mie täällä tyhjin toimin olen.
Tai muuten hänen kohtalonsa rutto Sinuunkin tarttuu. Laske hänet irti! EDGAR. En maar laskekkan! kyll täst viäl tule toinen peli. OSWALD. Lasketko, orja, taikka surmas saat!
OTHELLO. Kyll' osaan itseäni hallita. JAGO. Jäähyväiset ma lausun vielä kerran. OTHELLO. Tuo sepä tavattoman kelpo mies on, Kokenut äly, joka tuntee kaikki Elämän mutkat. Villiks jos käy haukka, Vaikk' olis sydänsyissäni sen kytkyt, Vihellän pois sen, ilman tuulten valtaan Ja onnens' ohjaan.
PATRIK. Ota kivääris, Timoteus, istu sijalles ja paranna itses, samoin sinä, Titus; sillä muistakaat, jos tästälähin vielä kerran saman kompeen teette, ei löydy teille armoni valosta kaukaisinta piirtoakaan, vaan vihani mustat ukkospilvet teidät käärii kierroksiinsa, nielee teidät. Sentähden ottakaat vaari. TITUS. Kyll' kyll'. PATRIK. Te toiset myös, ottakaat vaari.
Päivän Sana
Muut Etsivät