United States or South Africa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hiihata hiasta miestä, Takin helmasta taluta, Lykkeä lylyn lävestä, Saata sauan suoverosta Saata sille saarekselle, Sille kummulle kuleta, Josta saalis saataisi, Erän toimi tuota'isi, Osin päitä pantai'si, Jakoja jaettai'si; Kuss' on kuuset kultavöissä, Hopiassa hongan oksat, Koivut kaikki koltuskoissa, Haavat haljakkaveroissa! Mieli mennä metsolahan.
Kun kerran kävin jälestä Sillä paikalla samalla, Jopa saariki saneli, Saaren rannat raukotteli, Itkivät ihanat nurmet Ahot armahat valitti, Nuoret heinät hellitteli, Kuikutti kukat kanervan, Tuota piian pillamusta, Emon tuoman turmellusta. Eipä noussut nuori heinä, Kasvanut kanervan kukka, Ei noussut sinä ikänä Sillä tuhmalla sialla, Kuss' on piika pillattihin, Emon tuoma turmeltihin.
Mepä sinne myös hevot ohjatkaamme ja vaunut, kuss' urot uljaat tappoon taajimpaan jalan, vaunuin syöksyvät yhteen 529 vimmall' urhojen kanssa ja suunnaton soi sotahuuto."
Miks en kaatunut, kuss' urhot kaatuivat, niin useat, juhlahetkiään kun vietti Suomen joukot uljahat, konsa päilyi päivät onnen, kunniamme kirkkaimman, päivät Siikajoen, Salmen, Alavuden, Lapuan? Ei ois ollut pohjan hyihin pakko taivaltaa mun taas, nähdä, kuinka riemun kohta kolkko epätoivo kaas, tiennyt tuhanten en veljein surkeasti jäävän ois jäille Tornion ja jätteet Kainuull' annettavan pois.
Tuolla piilen pillojani, Kuss' ennen isoni piili, Miehen murhan tehtyänsä, Karhun kiljuvan kiassa, Vatsassa valaskalojen, Vein uivan untuvassa." Tuiretuisen lapset. Poika tuhma Tuiretuisen, Lapsi kehjo Keiretyisen Läksi viemähän vetoja, Maarahoja maksamahan. Rekehensä reutoaksen, Kohennaksen korjahansa, Ajoa karettelevi, Matkojansa mittelevi, Noilla Pohjan kankahilla, Lapin synkillä saloilla.
Yöllä yksin käyessänsä, kulkiessansa kylitse tuonne niemen pitkän päähän, kymmenentehen kylähän, ei nähnyt sitä taloa, kuss' ei kolmea kotoa, ei nähnyt sitä kotoa, kuss' ei kolmea urosta, ei nähnyt sitä urosta, ku ei miekkoa hionut, tapparata tahkaellut pään varalle Lemminkäisen.
»Kuss' aallot Laatokan vuoriin lyö, Kuss' Imatran innot raukes» saneli Elsa Eeville heidän istuessaan yhdessä kosken partaalla. »Kuss' uurtaa vaaroja .» »Elsa, sinä et saa, minä en jaksa enää!» Eevi kätki kasvonsa Elsan syliin ja nyyhkytti. »
Kuss' ennen kurikka paukkoi, Teki tervaspilkkehiä, Alkoi aumoja asua, Kekopäitä kelletellä, Kuss' ennen kuret munivat, Hanhet hautoivat pesiä, Niissä hyörii heinärauta, Välkkyi viikate terävä, Kussa kasvoivat kanervat, Niissä kartanot kajotti.
Vaan sotikansa portist' ulkosi pois; sitä johti Athene ja Ares, kultaa kumpikin, kultaisin pukinein, asevarjein, kauniit, valtahiset, kuten ainakin on ikivallat, kauas loistaen, vaan matalampia maiset ol' urhot. Tuonnepa tultua nyt parahimpaan väijymäkätköön, virran viereen, kuss' oli karjan juottamapaikka, maahan painautui väki yllään välkkyvät vasket.
Lauloi ensin laitapuolen sukapäitä sulhosia, sukapäitä, piipioja, saapasjalkoja jaloja. Lauloi toisen laitapuolen tinapäitä tyttäriä, tinapäitä, vaskivöitä, kultasormia somia. Lauloi vielä Väinämöinen teljot täytehen väkeä, ne on vanhoa väkeä, iän kaiken istunutta, kuss' oli vähän sijoa nuorukaisilta esinnä. Itse istuvi perähän, kokan koivuisen kuvulle, lasketteli laivoansa.