United States or Suriname ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siitä kukosta on meille paljon hausketta täällä sydänmaassa. Ja kissa sitten tuolla kuorman harjalla! Voi sinua Matti-poikaa! Siellähän keikut ja heilut ja katselet pussin lävestä ulos, naukuen aivan surkeasti. »Voi äijä-rukka, vanha sukka!» eihän ole sinulla enää juuri monta päivää täällä tassuteltavana. Silmäs käyvät jo kovin tummiksi ja karhealta kuuluu naukumises.
Hiljaa kaivoi unilukkari läven laipioon, josta kuuli unessa olevien urhojen raskaan huokuminen ja näki heidän makaavan, toisen pöydällä, ja toisen pankolla. Mutta eipä hänen silmänsä siitä lävestä kauan katselleet, sillä hän nosti päänsä, kuunnellakseen sitä outoa melua, jonka kuuli ulkoa korviinsa kuuluvan. "Ah, Herra, venäläisiä!" huokasi hän, ja tarkasti vissimmästi ääntä.
Mutta mitä askartelee Eero tuon kiven juurella? EERO. Saukkohan täällä on, täällä ontelossa kiven alla. JUHANI. Olisko tuo mahdollista? EERO. Varmaan. Sisään menee lävestä jäljet, mutta ulos ei yhtään, niinkuin näen tuossa sannassa. AAPO. Näytäppäs ne jäljet koirille, niin kylläpä osoittaa heidän häntänsä keikunta onko siellä kortteeriväkeä. JUHANI. Tänne, Killi ja Kiiski!
Laukaus oli sattunut siipeen, että päivänpaiste näkyi sulkien lävestä. Linnulla oli nähtävästi vaikea pysyä tasapainossa. "Hyi, ... se on pahasti haavoitettu", huudahti Inger-Johanna. "Kuka teistä ampui?" kysyi kapteeni hämmästyneenä. "Jörgen karkasi pois pyssyineen", selitti Tronberg.
TIIMANEN. Hän on sytyttänyt huoneen. TIERA. Liian varhain. Peijakas, hän hätäilee. Kullervo, nyt tyhmästi teit, saakelin tyhmästi. KULLERVO. Tämähän ihanata on. TIERA. Periköön sun Hiisi, mies! Mahdotonta mitään enään pelastaa, koska jo käy joka lävestä ulos tuli ja sauhu. KULLERVO. Päreetpä katossa tulen näin pikaisesti levitit. TIERA. Näinpä sinä aarteet käsistämme temmasit.
Tuota pikaa olin täysissä tamineissa; tuossa on tikari, otan sen mukaani samoin kuin revolverinkin, ehkä kaikki matkalla tarvitaan. Lompakko putosi povitaskusta, mutta seuratkoon sekin mukana! Tuota pikaa oli myös saaliini uunin takaa paitani povessa, ja sitten oli lähdettävä. Olin jo tarkoin ennen miettinyt, miten ja mistä lävestä luikahtaisin, jos sattuisin pääsemään.
Mutta jos auttais ne sieltä pois, sanoi hän. Hm, pani Hinkki ikäänkuin olisi jo ennen itsekin sitä ajatellut ja mahdottomaksi huomannut. Varrottais yötä ja heitettäis köysi lävestä sisään, arveli kapteeni. Ei siitä lävestä mahdu ihmisen pää, sanoi Hinkki. Tai tultais joka yö ja kaivettais reikää muurin läpi, esitti kapteeni.
"Mitä sinä tahdot nyt yön aikana?" kysyi Eli. "Minä tahdon olutta sinulta", vastasi Vigleif. "Minulla ei ole olutta sinulle nyt". Vigleif jyskytti ovea. "Avaa, kuuletkos! Minun on jano!" "Hys täällä on sairaita", kuiskasi Eli avaimen lävestä. "Sinä et saa olutta tänä yönä". "Hm!" kuului vaan, ja ulkopuolella oli hetkeksi ääneti.
Kun ruumis oli laskettu vuoteelle, ruvettiin, vaikka epätoivossa, käyttämään kaikkia keinoja, joita tavallisesti viljellään tainnoksissa olevien toinnuttamiseksi ja vale-kuolleitten virvoittamiseksi eloon. Jalat harjattiin, ohaukset, rinta ja kalvoimet hierottiin väkevillä aineilla. Vertä vielä hitaasti juoksi hänen päässään olevasta lävestä; se tukittiin.