Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. lokakuuta 2025
Sulle, ken päivän päält' on verhon luonut, Ken taivaan lapset nähtäviks on tuonut, Sinulle kunniata lausutaan. Se peittyy taivas taas. Mut toivokaamme, Ens sumun jälkeen kirkkaan päivän saamme, Ja silloin laulaa linnut äänehen, Ja sinä, joka pois nyt kuljet täältä, Kun pilven poikkeevan näät päivän päältä, Palaja silloin, terve Suomehen! MALJAN=ESITYS IS
Tämä tahtoo lähteä pois Roomasta, paeta pois koko kaupungista. Tänne saakka hän pääsee, niin tuleekin vastaan Vapahtaja itse. Pietari tuntee hänet hyvin, vaikka aurinko ei ole noussut vielä. Hän kysyy hämmästyen: »Herra, kuhun kuljet?» Ja Kristus luo syvän, nuhtelevan katseen häneen ja vastaa: »Roomaan, tullakseni toisen kerran ristiin-naulituksi.»
Se on pyhä maa sinulle, sillä sinä olet siellä elämäntehtävääsi täyttämässä. Kuljet sielläkin hiljaisena, vaiteliaana, mutta silmäsi puhuvat, ja koko olentosi heijastaa sitä rikasta elämän ymmärtämystä, joka vetää nuorten mielet puoleensa.
Nyt vallan vaikka tanssi saa! Ah, oisko seinät, katto pois, Sais hyppiä kuin hullut! Taas Mari onnen lapsi on: On Kalle kulta tullut." "Oi, Mari, katso konttihin Kas siellä ispinöitä! Tuo suukkosi!" "Oi, Kalle, noin Sä kuljet yksin öitä! Kas täältä naurispaistikkaat Ja ohra-pannukaakut saat. Tääll' ystäväs' ja kultas' on, Et yksin lähde varmaan; Voit hetken hellän viipyä Ja laulaa luona armaan."
"Ei, ei, isä, älä sano!" huusi Sven melkein tuskaisesti. Bengt hillitsi itsensä; hän hämmästyi pojan omituista ilmettä, mutta ei lainkaan sitä käsittänyt. Parin sekunnin kuluttua hän jatkoi hieman lempeämmin: "No, poikani, sinä kuljet ja kuvittelet mielessäsi, että kerran olet lisäävä runoilijain ja romaanikirjailijain lukua, joka maassamme on jo liiankin suuri..."
Alat mennä kiireesti käännyt, kuljet muutamia askelia taapäin, poskesi hehkuvat ja silmäsi säteilevät, riennät puolijuoksua sitten vielä kerran käännyt. "Kuule," minä sanon. "Elä mene sinne, tule meille heti!" "Mitä sanot?" sinä kysyt ja pysähdyt vielä kerran. "Minä sanoin: tule nyt jo meille!" "Näinkö myöhään?" "Eihän nyt ole myöhä äiti kyllä vielä valvoo."
"Ja toiseen kanssa." "Mutta sitä en ymmärrä. Ihminen saattaa tosin olla rakastunut tavallansa useampiinkin neitosiin, sen minä tiedän omasta kokemuksestani; mutta sinun tapasi ei ole meidän muiden tapaa. Sinä et huikentele, sinä vakaana tietäsi kuljet. Siis en ymmärrä." "Oma ystäväni, en minäkään oikein ymmärrä, miten tästä pulasta pääsen; asia vaan on se, että olen rakastunut kahteen."
Kuule kuinka suloisesti lintuset sulle puissa laulavat! Niin, eilen, eilen sinäkin vielä lauloit. Katso kuinka lempeästi ja ystävällisesti auringon säteet loistavat ruohikossa! Niin, eilen, eilen sinä rakastit yhtä lempeästi. Liv, Liv, miksi teit sä tuon synnin! Kuinka hyljättynä kuljet tuota tietä myöten, itku tukehdutettuna, sydän tukehdutettuna, ajatukset tukehdutettuina.
Yöt umpeen valvon vuoteellain, jää uni vaivatulta. Kun onnen aikaa aattelen, min vietin kanssas, kulta, ja muilla mailla kuljet nyt, on poissa rauha multa. Kun muilla mailla kuljet nyt, on poissa rauha multa. Yön raskaat hetket hievahtaa ei muista kaihoilulta. Kuin vilahtain ne kiiti pois, kun istuin kanssas, kulta. Kuin vilahtain ne kiiti pois, kun istuin kanssas, kulta.
Näin kulki eespäin, enkä usko, että hän kymment' astunut ol' askeltakaan, kun silmänsä hän iski silmihini ja tyynnä hahmoltansa mulle haastoi: »Nopeemmin riennä, että valmis olet sa kuuntelemaan, jos ma kanssas puhun!» Kun olin siinä, missä olla piti, hän virkkoi: »Veli, miks et tohdi mitään kysyä, vaikka kuljet vierelläni?»
Päivän Sana
Muut Etsivät