Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Jos mielessäsi kuvittelet jotakin huvin nautintoa, ole niinkuin ainakin varuillasi, ettei se sinua viehätä mukaansa. Anna mieluummin sen asian lähetä itsestään ja voita itseltäsi vielä pikku viivytys!
RUNOILIJA. Olen. APEMANTUS. Siis sinä valehtelet; silmäilehän vain viimeistä teostasi, jossa häntä kuvittelet arvoiseksi mieheksi. RUNOILIJA. Se ei ole kuvittelua; hän on se. APEMANTUS. Hän on sinun arvoisesi, ja maksaa sinulle työstäsi; joka imartelua rakastaa, on imartelun arvoinen. Hyväinen taivas! Jospa olisin minä suuri herra! TIMON. Mitä silloin tekisit, Apemantus?
Mikä päähän pistää, sen hän tekee. ELISABETH. Sinä kuvittelet turhia, Henrik. Ja pelkäät suotta. Ajattelehan tyynesti asiaa. Joko minä saan viedä kahviverstaat pois? ELISABETH. Kuulkaa, Martha! Millä mielellä oli Maiju täällä tänä aamuna? MARTHA. Milläkö mielellä? ELISABETH. Niin tarkoitan puheliko hän mitään? MARTHA. Puhelihan hän. Paljonkin. ELISABETH: Mitä hän sanoi?
Ja mik' on Jumala, jok' oma jonkun on ja jonka eestä on tarvis taistella? Ja miten tietää myös kukaan, mitä maata varten syntyy, jos sitä varten ei, hän missä syntyi? Josp' isä kuulisi tuon puhees! Mit' on hän sulle tehnyt, kun mun onneni noin kauvas kuvittelet hänest' aina? Ja miksi älyn siemenen, min kylvi niin puhtaana hän sieluuni, sä peität niin mielelläsi kukkiin, rikkaruohoon sun oman maas?
Mutta niin ei suinkaan asian laita ole, kuin mielessäsi kuvittelet. Ei se ole lainkaan vaarallista ja vain tyynnyttääkseni hyvää sydäntäsi, vanha ystävä minä sanon sinulle yhden asian: millä hetkellä hyväksi näen, voin minä vapautua Hydestä; hän ei siinä tapauksessa enää milloinkaan kiusaa minua. Sen asian vakuudeksi annan sinulle käteni. Mutta minä kiitän sinua tuhansin kerroin.
"Ei, ei, isä, älä sano!" huusi Sven melkein tuskaisesti. Bengt hillitsi itsensä; hän hämmästyi pojan omituista ilmettä, mutta ei lainkaan sitä käsittänyt. Parin sekunnin kuluttua hän jatkoi hieman lempeämmin: "No, poikani, sinä kuljet ja kuvittelet mielessäsi, että kerran olet lisäävä runoilijain ja romaanikirjailijain lukua, joka maassamme on jo liiankin suuri..."
Tänä yönä sen täytyy tapahtua. Mieti asiaa! Minä olen itse ollut samanlaisessa mielentilassa. Silloin sinä pelastit minut. Se oli toista, hymyili Soisalo surumielisesti. Sinullahan oli ja on vieläkin koko maailma edessäsi. Minun maailmani sensijaan on nyt lukossa, umpilukossa. Sinä ehkä vain kuvittelet niin. Anna edes huomisen aamun valjeta, ennen kuin teet jotakin ratkaisevaa.
Oi raukkaa sinua, joka asuit huvilassa, sehän oli melkein kuin olisi täytynyt istua teljettynä kaupunkipuutarhaan, jossa on rakennuksia ja aitauksia kaikkialla minne vain kääntyy. Eipä siellä yhtään ollut paha oltava, kuten sinä kuvittelet. Ikkunoista emme nähneet edes lähimpiä naapureitamme, sillä siinä oli kaksi suurta vaahteraa ja pensas-aita rakennusten välillä. Suurenmoista tosiaan!
Päivän Sana
Muut Etsivät