United States or Bahamas ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta, Antti Arnot, sinun juttusi näyttää venyvän pitkäksi, puhe on ryypyllä katkaistava Skeoch doch nan skial, niinkuin vuoristolainen sanoo, ja se on selvää Gaelin kieltä. Ja nyt krevitär Isabella de Croyen malja, ja toivokaamme hänelle parempaa miestä kuin mitä tuo Campo-basso on, tuo kelvoton italialainen konna! Ja nyt, Antti Arnot, mitä muulinkuljettaja kertoi sinun palvelijallesi

Ja teidän aikeenne, isäni? kysyi Frans. Minulla ei ole vielä mitään aikeita. Toivokaamme, että minä elän muutamia vuosia vielä... Ja kuitenkin, Frans, tulkoon sinusta mies puolestasi, kehitä luontoasi, perusta omalle pohjalle. Ja Jumalalle olkoon kiitos, niin paljon on minulla, että sinulla on turva ja jotakin millä aloitat. Muuten, anna Jumalan pitää huoli kaikesta muusta.

Tätä eivät nuoret yltiöpäät joko käsitä tai tahdo käsittää, ja valitettavasti on yhtä lyhytnäköisiä ja yhtä epäpoliitillisia vanhempiakin miehiä liittynyt oppositsioniin, jolla muuten ei ole mitään varmaa vaatimusta, mutta vain kirjoittaa ja puhuu. Toivokaamme, että tämä kiihko pysyy sanoissa ja seinäin sisäisissä väittelyissä. Ei kuitenkaan ole täysiä takeita siitä, että näin tulee tapahtumaan.

Ottakaamme nöyryydessä vastaan Herran kuritusta, ja toivokaamme että Hän, armostansa ja hyvyydestänsä, hajoittaa vielä viimeisetkin sumut, mitkä tässä haittana ovat". "Kyllähän Taavin puolustusta nyt pitäisi uskottaman", sanoi Timo kosketellen korvallistansa; "mutta voipi Oikeus pitää hänestä kiinni sittenkin, kun ei toista murhaajaa löydy".

Joulu on loppunut, virkkoi kapteeni vaimolleen loppiaispäivän iltana. Hyvä Heta, se on meidän lastemme viimeinen joulu... Se on viimeinen, jona he lapsena ovat yhdessä. Sinä ajattelet aina surullisesta rakas Filip ... toivokaamme. Kapteeni alkoi taas: Yhtäkaikki jos toivomme tai emme, se on sentään heidän viimeinen lapsi-joulunsa. Berndt on suuri, hän on jo pian kasvanut joulu-ilosta.

Ja kolmannen kumppanin saivat eräästä laiskurista, jonka minä panin pois palveluksestani". "No, toivokaamme että viinamestari kohta tulee kiini taas, se olisi kolmas kerta ja sitten hänestä vähäksi aikaa päästään. Ei se ole kumma jos ette huolisi sotaväestä, kun on teillä tuo Matti esimerkkinä". "Mutta nyt", jatkoi rovasti nousten, "nyt on aika lähteä "

»Jospa Jumala antaisi sen murtaa meidät ainiaaksi», vastasi Elina. »Tämä ajalehtiminen milloin minnekin on kuin loppumaton kuolontaistelu, pahempi kuin kuolema itse.» »Meren ympäri pääsee purjehtimaan, vaan ei onnettomuutensa ympäri. Toivo kuitenkin sulostuttaa elämän ja lyhentää pitkät päivät. Toivokaamme aina

Viisas minä olen jo, sen on isä monesti sanonut minulle, ja ymmärtäväinenkin minusta kai vähitellen tulee, kunhan saan harmaat hiukset ja ehdin valtiopäivä-ikään niinkuin isä, vastasi Ester, puhaltaen uuden kuplan lentämään. No, toivokaamme, että siitä kesytyt, jupisi ukko ja myhäili uudelleen. Mutta katsotaan nyt sentään, että saat parempaakin ajattelemista.

"Niin, hän arveli, että rikkaan pojan velvollisuus on auttaa köyhiä tovereitaan..." "Mutta siinähän hän oli oikeassa..." "Kyllä, tietysti, mutta pienillä rajotuksilla. Ehkä ei olisi sentään hullumpaa, jos hän joskus ajattelisi sitä, että niin kauan kuin rahat eivät vielä ole hänen... Mutta, tottapahan siitä hyvä tulee, toivokaamme, ettei Svenin sangviininen luonto joudu häpeään..."

LAURI. Ma'un tiedän, tiedän ettei lintu juuri likaisi miestä, mutta millenkä maailma tuntuu koska iloinen poika humalassa keikahtelee, siitä en totisesti tiedä. AAPO. Aatteleppas jotain, Lauri, ja tahtoisin sinua ennen kieltää kuin käskeä. LAURI. Saakaamme tästä! AAPO. Ja toivokaamme, ettei ole tämä turmelevan tavan alkeiksi. LAURI. Mitä jaarittelet?