Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Vaan mene Aiaan nopsan luo sekä Fyleun poian, nuoremmaksesi nuo havauttele, kun mua säälit." Virkki, ja kellervän uros ylleen leijonantaljan, maahan yltävän, heitti ja koppoi vartevan keihään, lähti ja päälliköt nuo havautti ja toi tykö toisten. Mutta kun joutuivat he jo vartiojoukkojen luokse, eivät johtajan yhdenkään toki nukkuvan nähneet; valveill' istuivat tamineissaan kaikki he siellä.
Antoi tyttärensä pappi, mieheen vihattuhun vihki, vapis valkoparta appi, nääntymäss' on nainen nihki; Simo Hurtta koppoi korjan, hevon neuvoi helmivyöllä, toi kuin oisi tuonut orjan Hoviin vaimon keski-yöllä.
Valtavan koppoi nyt uronvarjeen, välkkyvän kilven, kauniin: vaskea juoks sen ympäri kymmenen juovaa, kaksinkymmenin korkonemin tina valkea välkkyi, keskimmäisenä taas sinikumpura siintävän tumma, siihen kaameakatseinen kuvaeltuna Gorgo, hirveä muodoltaan, kera seisoi Pelko ja Hirmu.
"Näillä kai sitä on tarettu", sanoi Tapani hieman väristen, ja ensin tervehdittyään Mariata kiirehti tervehtimään Hilmaa. Mutta tämä nähdessään hänen lähenevän koppoi nukkensa syliinsä, juostakseen piiloon.
Noin hän huusi, ja sen veli kuuli ja juoksi jo viereen, jousen jäntevän koppoi, myös moninuolisen viinen, iliolaisia päin jopa taajaan nuolia laski.
Kaisa ei vierasten tuottamassa hyvässä mielessä osannut muutakaan, niin koppoi taas Ailin syliinsä ja hyvitteli: "Sinä minun Ailini, sinä pyöreä silmäinen Ailini, että olet terve ja ketterä kun ei mitään olisi tapahtunut. Voi, voi sinua sirkka, kun olet sievä ja riski, vaan etpä silloin potkitellut, kun minä järven pohjasta otin kainalooni. Sinä sirkka." "Oi, oi", keskeytti rovastinna.
Mut Aineias kiven koppoi, kourin maast', ylen suuren, kaks sitä ei nykykansan miest' ois kantanut, vaan kevyt heiluttaa se ol' urhon.
Tuop' on nuori Joukahainen, laiha poika lappalainen, jou'utti tulisen jousen, koppoi kaaren kaunihimman pään varalle Väinämöisen, surmaksi suvantolaisen. Ennätti emo kysyä, vanhempansa tutkaella: "Kellen jousta jouahutat, kaarta rauta rauahutat?"
Nyt lähtee Ilmarinen Pohjolaan entisen emäntänsä nuorempaa sisarta kosimaan, vaan tämä lausuu: "En lähe minä sinulle, En huoli huitukoille; Tapoit naisen ennen nai'un, Vielä tappaisit minunki; Onpa tässä neitosessa Paremmanki miehen verta, Paikoille paremmilleki, Ei sepon susi-sioille, Miehen tuhmaisen tulille." Tästä suuttui Ilmarinen, koppoi tytön rekeensä ja läksi ajamaan.
Vaipui vaunuiltaan uros, ohjat kirposi maahan. Joutuen kuuristui sekä koppoi maasta ne jälleen Meriones, heti näin sanan virkkoi Idomeneulle: "Ruoski jo orheja, kunnes luo tulet tummien laivain; tuon näet itsekin, että jo mennyt on voima akhaijein." Kuuli ja ruoski nyt Idomeneus hevot uhkeaharjat juoksuun laivoja päin; näet pelko jo iskihe mieleen.
Päivän Sana
Muut Etsivät