Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Kas niin, puheli hän ystävällisesti ottaen muutamia askelia häntä lähemmä, älähän nyt enää ole pahoillasi, ukkoseni, tiedäthän, että se vain vahingoittaa terveyttäsi. En minä enää toista kertaa kolistele, minä panen maton puiden alle, ettei se sinua häiritsisi. Ja illalliseksi paistan minä sinulle mainion lampaanpaistin ... et aavista, mitä vaivaa minulla on ollut sitä hankkiessani.
Terävin, korkein hartioin hän kantoi syntistä, kahareisin istuvata, min pohkeisiin hän oli kiinni käynyt. Hän sillaltamme huus: »Te kynsipirut, kas, tässä Luccan raatimies on muudan! Hän alas painakaa! Ma muita palaan hakemahan, maa siell' on täysi heitä: Bonturo ei, muut kaikk' on orjat rahan, saa raha siellä valkoiseksi mustan.»
Päällikkö sillä välin sai lasinsa tyhjäksi. Ja sitten, pyyhkien vaksittuja, tuuheita, lyhyitä viiksejänsä hän murahti: "Kas nyt käykäämme työhön käsin!" "Eikö sais tarjota vielä lasillista?" kysyi kohtelias krouvari, ja kun päällikkö teki kieltävän viittauksen, hän kääntyi panduurein puoleen: "Entäs kenties teille, veikkoseni kelpaisi?"
Silloin vasta ymmärsimme ne kansan elämänehdoiksi ja otimme ne yksimielisellä ryntäyksellä takaisin. Kaukaa kuuluu toinen torventoitotus. Oven luona olevat katsahtavat merkitsevästi toisiinsa, Rouka ja Heljä ihmetellen. Urmas riemuisesti: Noin vapaudenaamun torvet pauhaavat! Varjostaa kädellä silmiään: Kas, Vuori-Mervian miehet! Terve, te asiamme uskollisimmat!
No, kenenkä sitte? Kas vaan! Täällä se vanha pari taas kuhertelee! No, joko nyt helluntaina vihdoinkin pudotetaan saarnatuolista?... vai kuinka! Voi, voi teitä, emäntä! Mitä te taas! Itsestään hyvä ihminen asian arvaa!... Kunpa vaan et taittaisi omaa jalkaasi, sinä! Niin juuri! Te, emäntä, tässä olettekin pahimmassa vaarassa. No, tuolta tuolla minä ainakin pidän varani.
Kun hän koetti todistaa, epäonnistui hän aina. Mutta kun hän hurmautuneena huudahti, viitaten johonkin kauniiseen tai suureen tai ylevään: "Kas, tuossa on Jumala ... etkö näe häntä tuossa pilvessä tuon tuulen huminassa tuossa tuon oikeuden voitossa ... hän puhuu meille kaikkialla, hän on kaikkialla läsnä!
Mutta mitä sanot muistostani? Taidanpa laulaakin. Saappas täältä, ystäväin, Sä kurja Keikkaveikko, Kumauta poskehes Ja irvistä kuin peikko. Jo karjassa käydessäni tämän laulun opin. Mutta mitä äänestäni lausut? Mutta juodaan, rakas veljeni, Tiera, oma ystäväni, juodaan! TIERA. Näinpä juomme. Vedä naamaas, että naukuu. Kas niin, sinä poika iloinen. NYYRIKKI. Iloisia molemmat.
No, tällä kertaa minä nyt sen annan sinulle, mutta sillä ehdolla ettet sitä albumiin pistä etkä sitä kellenkään näytä. Lupaatko sen? Toinen tyttö. Kyllä, kyllä. Neiti Kortman. Kerttu Palonen, tule esille. Kas vaan kuinka sinä tänään olet pukeutunut fiiniksi! Tuommoiset rimsut ja petsit ovat aivan tarpeettomia tässä meidän vakavassa laitoksessamme, sen sanon.
Kas, laulaja, hän on sotamies! ja hän lempivi soturin lailla, min mielessä aina on kotilies, vaikka vierii hän vierailla mailla. Ja laulaja hän on ritari vaikk' oiskin vaan de la Mancha! Hällä kädessä toisess' on kitari ja toisessa peitsi vankka. Hän sotii ja kulkee ja kullervoi vaikka tuulimyllyjä vastaan! Mut maailman kaiken hän taistohon voi toki vaatia armahastaan.
Kas! tuolta tieni loistaa valossa kuutaman: Nyt teit' en koskaan unhota ma, en mä. Kyll' olen köyhä, ei mull' ole kultaa, tavaraa, Mut Herran nimeen vannon: mun tähteni ei saa Noin raskahasti metsä huokaella.» Pääskynen 27/12 1873. V. Rydberg.
Päivän Sana
Muut Etsivät