Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025


Löytähän vähäisen maata, paikkoa palamatointa suurimmalla suon selällä, kahen kantosen lomassa. Kannon juuri kaivetahan: sieltä löytyi liinan siemen Tuonen toukan kätköksestä, maan maon varustamista. Olipa tuhkia läjänen, koko kuivia poroja purren puisen polttamilta, venehen kyettämiltä. Siihen liina kylvettihin, kypenihin kynnettihin, rannallen Aluen järven, peltohon saviperähän.

Jo meillä ero tulevi. Kaks' oli meitä kaunokaista, Pienen piilovaaran päässä, Koriassa koivikossa, Heliässä heinikossa; Nyt meillä ero tulevi Kotihinsa kumpasenki. Kenpä kuitenki erotti Kaksi kaunista yhestä, Ken pani vihan välille, Kahen rakkahan välille! Ei kahta rakasta syäntä Erota Jumalakana.

"Enpä raahi raukkaseni, Enpä sisko parkaseni, Panna ruunoa parasta; Ennen luovun siskostani Kun paraasta ruunastani, Rahan paljon pantuani, Enemmän luvattuani." Venäläinen vainolainen, Karjalainen kiertolainen Soutelevi, joutelevi, Nientä niemen kiertelevi Ympäri Yläsen nientä, Kahen puolen Kangasnientä. Neitonen kujertelevi, Vyövaski valittelevi, Venäläisen venehessä, Karjalaisen karpasossa.

Maan kunnahisen näin kasketun, Maat raastetut käymässä koivuhun; Talot köyhät näin, näin sorretun väen, Mut sen nousevan näin, ajan uuden näen: Oi, siellä, siellä Tekemään opin työtä hartaalla miellä. Veit rahtikuormaa tästä, astelin kirkolta päin; Ja tie oli pitkä ja raskas, Mut rinnalles minä jäin. Me kaks hovin köyhää orjaa Kahen kaupat jo teimme niin.

Tääll' on kaunis karjan käyä, Armas paimenten asua; Pohjaspuolella mäkönen, Päivänpuolella puronen, Lehtomaita luotehesen, Itähän isot ahoset. Kuti, kuti, kultaseni, Tule tänne turkkaseni! Tääll' on suuri sulhosesi , Kaunis kasvin kumppalisi; Sopisipa suuta antaa, Kun olisi kahen valta. Missä armahani? Miss' on, kussa minun hyväni, Miss' asuvi armahani, Missä istuvi iloni, Maalla kulla marjaseni?

Se on lieto Lemminkäinen sanan virkkoi, noin nimesi: "Ei ole teissä soittajata, tuokatte minulle soitto kahen polven pystyn päähän, kynnen kymmenen nenähän!" Saip' on kantelon käsille, soiton alle sormiensa; tuota käänti, tuota väänti, tuota sormin suoritteli, eikä soitto soitakkana, ei ilo iloakkana.

Kostoretkelle lähtiessään päättää Lemminkäinen toiseksi miehekseen viedä kanssansa vanhan, monissa yhteisissä otteluissa koetetun sotakumppaninsa Tieran. Hän kehoittaa häntä näillä sanoilla: »Tokko muistat muinaistamme, Entistä elämätämme, Kun ennen kahen kävimme Suurilla sotatiloilla?

Kysymykseensä, olisiko talossa sijaa, saapi hän kyllä myöntäväisen, vaan samassa pahasti loukkaavaisen vastauksen: »Jos olet siivolla tuvassa, Oven suussa seisomassa, Oven suussa, orren alla, Kahen kattilan välissä, Kolmen koukun koskevillaTähän orjille, kerjäläisille sekä naisille määrättyyn halpaan sijaan ei voi tietysti ylimielinen Kauko tyytyä.

Jo tuli veellä viruttaatse, Itki päivän, itki toisen, Itki kohta kolmannenki, Vieri viimen kuolemahan, Muuttui mullan muotoiseksi. Kaatui rauan karvaiseksi. Lunastettava neiti. Venäläinen vainolainen, Karjalainen kiertolainen Soutelevi, joutelevi, Nientä niemen kiertelevi Ympäri Yläsen nientä, Kahen puolen Kangasnientä.

"Oli aikoa vähäisen, jo huuhui humala puusta, ohra lausui pellon päästä, vesi kaivosta Kalevan: 'Milloin yhtehen yhymme, konsa toinen toisihimme? Yksin on elo ikävä, kahen, kolmen kaunoisampi. "Osmotar, oluen seppä, Kapo, kaljojen tekijä, otti ohrasen jyviä, kuusi ohrasen jyveä, seitsemän humalan päätä, vettä kauhoa kaheksan; niin pani pa'an tulelle, laittoi keiton kiehumahan.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät