United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan tyttö onneton Täss' avutonna värjättää Ja nähdä kuvansa voi tuossa Hajalla hapsin Kauhistuen: Ja silmät! kamalat Miks itseäni pelkään? Peitä, autere, kuvani, Peitä kaikki ihmiskuvat! Vilkastuen: Tuolla tuolla päivän alla Aallottaret uiskelevat! Niin surutta niin iloisna. Viittovat minua sinne! Uinko tuon kiven selälle? Kiv' on kirkas, aalto raikas.
Kaikessa näytti riemu elävän; Hymyili maa, kuin kantais enkelit sen, Ja aallotar ja tuulet keskenään Iloisna lasna telmi kuin ma itsen. Vaan kohta poistuit, lapsuus ihanin; Et sydämeeni koskaan enää loista. Ain' uus' on metsän somuus keväisin, Elomme vaan ei kuki kertaa toista.
Vaan siellä seisoi lasta kuus, Ne tulleet oli jostain kaukaa, Niill' enkelin ol' ihanuus, Ja vienous ja iloisuus, Ne oli kuusi orpo raukkaa. Iloisna lapset lauloivat. Olimme kaikki riemuissamme, Betlehemistä kertoivat: Jos pieni Jeesus, sanoivat, Ois meidän jouluvieraanamme!
Eipä tottakaan! Se linnan pihaan, Dmitrini, seisahtuu. Suloinen hämmästys, mutta särkevä, Löi linnan haltiattaren sydäntä. Iloisna tok' hän ylhäistä vierastaan Ehätteleepi vastahan ottamaan Ja kiirein joutuu hän heti porstuaan. Kas, tuossa tsaari on jaloudessaan! Kas, minkä äiti nyt näki! Poikaansa Hän näki kuinka tsaari nyt syleili Ja häntä suulle, otsalle suuteli.
Luo astuin varjon viitatun ja virkoin, ett' toivoni jo oli paikan armaan nimeä moista varten valmistanut. Sanella alkoikin hän alttihisti: »Pyyntönne miellyttää mua kohtelias, en voi, en tahdo edessänne piillä. Arnaut ma olen, joka itken, laulan; nään miettiväisnä hulluudet ma menneet, mut iloisna myös päivän toivomani.
Emo vanha vastahani! Terve, terve, äiti armas! Terve, vanhempi vakainen! Sonetti. Oi terve kevät! Talven valta joutaa Nyt raueta! Jo valoon vaihtuu yö, Vienosti välkkyy järven sini-vyö, Iloisna purttaan kalastaja soutaa. Ja maamies jyvät hinkalostaan noutaa, Ne peltomaahan siroitellen lyö, Hymähtäin: siunaa, Herra, kätten työ. Lahjoita tarpeeks sadetta ja poutaa.
Aaltoset häilyy, Lainehet' päilyy, Raitisna säilyy Rantamme riemuisa loiskinta. Koivujen varjossa Kuulimme iloisna
Näin valo tuo; ma ensin katsoin häneen ja sitten käännyin valtiattareeni, mut molemmista hämmästyin ma heistä. Näät hymy paistoi hänen silmistänsä sellainen, että luulin katsovani ma pohjaan autuutein ja Luojan armon. Iloisna näkemään ja kuulemahan lisäsi henki äskeiseen nyt jotain niin syvällistä, etten ymmärtänyt.
Sä kaikki tiedät, tutki, voinko Sulle mä arvon antaa lahjastas vai en! Työt' orjan olkoon Herraans' imarrella, min' en voi kerjätä, en kumarrella, en palkan toivoss' enkä suosion. Iloisna tahdon etehesi tulla, vapaalla miellä, päällä nostetulla, se miehen suoraa rukousta on."
Iloisna äyrääll' liekin ulkopuolla se lauloi noin: »Beati mundo corde», äänellä ihmis-ääntä kirkkaammalla. Ja sitten: »Ette pääse, sielut pyhät, etemmä tulta tuntematta; siihen siis käykää, kuulkaa laulut sieltä soivat!» Noin lausui meidän liki tultuamme; mun muuttui mieli tuota kuullen niinkuin ma öisin elävänä pantu hautaan.