United States or Equatorial Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun oli juonut, ja huuliltaan vein astian hiljaa, käteheni nyt käsin värjyvin tarttui hän sekä lausui: auk' ovi pankaa lähteissänne, ett' illan ma ilmaa henkiä saan, sekä kuollessain salon nähdä ja aallot. Voinut en lähteä pois, en jättää hänt' avutonna puutteeseen, vaikk' en tosin paljoa saattanut auttaa, vaan oven aukaisin ma ja taas ukon vierehen astuin.
Vaimo makasi sairaana, kuihtunut mies istui avutonna uunin pankolla, nälkäinen lapsilauma puri pettua pöydän ääressä. Halla oli vienyt heidän viljansa, karhu oli kaatanut heidän ainoan lehmänsä. Ei ollut vaatteita, että olisi päässyt edes kerjuulle. Antero tyhjensi kukkarostaan heille ruistynnörin hinnan. Nyt siis päästään talven yli, virkkoi vaimo vuoteestaan.
Mutta pihalla Juho seisoi, sydämessään hätä ja tuska, aivan kuin Esteri olisi ollut hukkumassa ja hän avutonna seisonut siinä sitä katsomassa.
Mutta me emme voi jättää tätä sairasta naista avutonna vihollisen valtaan. Tule sinä ja auta talonpoikaa häntä kantamaan". Rakuuna totteli kohta upsieriansa ja tarttui paariin. Paavo kehoitti häntä surullisella äänellä kantamaan hiljaa ja varovasti.
Kuinka avutonna seisoin minä heikko, kokematon tyttö siinä hänen kovan onnensa suhteen! Minä käsitin kyllä hyvin, ett'ei rakkahinkaan ääni täänkaltaisena hetkenä voinut häntä lohduttaa ja mitä taitaisinkaan minä hänelle sanoa? Vaan minä en saanut jättää häntä yksin; hänen piti nyt kahta vertaa enemmän tunteman rakkauden mykkää huolenpitoa. Kiireesti läksin hänen huoneestansa, rientääkseni ylös ja lakkaamatta rukoillakseni päästä sisään, kunnes kirjaston ovi aukenisi.
Jo lähinnä seuraavina päivinä Boleslav huomasi, kuinka mahdoton hänen olisi ilman tätä naista elää kotoisella konnullaan, kuinka paljon enemmän hän oli riippuvainen tytön huolenpidosta kuin tämä hänen. Avutonna kuin haaksirikkoinen, jonka aallot ovat viskanneet asumattomalle saarelle, hiiviskeli hän isiensä perintötilalla.
Vaan tyttö onneton Täss' avutonna värjättää Ja nähdä kuvansa voi tuossa Hajalla hapsin Kauhistuen: Ja silmät! kamalat Miks itseäni pelkään? Peitä, autere, kuvani, Peitä kaikki ihmiskuvat! Vilkastuen: Tuolla tuolla päivän alla Aallottaret uiskelevat! Niin surutta niin iloisna. Viittovat minua sinne! Uinko tuon kiven selälle? Kiv' on kirkas, aalto raikas.
Sill'aikaa kun hän makasi avutonna Briegin ravintolassa, Margueriten hoidon alaisena, sain minä Margueritelta kirjallisen käskyn tulemaan hänen tykönsä.
»Hyvää päivää, hra Elysée», sanoi lempeä ääni hyvin hiljaa. Sängyn edessä seisoi hänen entinen oppilaansa ujona ja avutonna niinkuin ovat ne, jotka kuulevat tahi näkevät huonosti. Surullisin ja hämmästynein silmin katselee poikanen hahmoltansa muuttunutta opettajaansa, joka lepää niin kalpeana huonolla vuoteellansa. Ovella taas odottaa eräs hunnutettu nainen pää pystyssä ja selkä suorana.
Mutta keskellä syntijuoksuansa tuli hän äkkiä seisotetuksi. Hän sai kuumetaudin ja makasi avutonna ja heikkona sairasvuoteellansa. Tohtori kävi siellä ja selitti sen olevan varsin arveluttavan hermokuumeen. Hän alkoi puhua sekaisin, vaan oli kuitenkin siksi tunnossaan, että pyysi pastoria luoksensa hakemaan.