Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Salamoitsija Zeus laelt' Idan lentoon laivoja päin rajupuuskan nosti, mi sinne vei pölyn ryöppynä, niin hätäytteli mielet akhaijein, Troian miesten salli ja Hektorin kunnian saada.
Partaan luo ajomies kukin hillitköön hevosensa, vaan jalan itse me nyt kera Hektorin kaikk' asehissa rynnätkäämme, ja ryntäyst' ei sitä kestä akhaijit, jos ovat joutunehet he jo tottakin turmion paulaan."
Niinkuin Hesperos yön pimeäss' yli tähtien muitten kirkas on tuikkeeltaan, ihanaisin tähtiä taivaan, niinpä nyt välkkyi peitsen pää, kun Hektorin aimon surmaks suuntasi sen käden oikean voimin Akhilleus vaanien kohtaa, jost' ihon sorjan vammata voisi.
Puoliso muist' etumaisna ja äitikin, kantaja kallis, raastivat suortuviaan, päin vankkurivaunuja syöksyin, koskivat vainajan päätä, ja itkien katseli kansa. Noinp' ois iltaan asti he, päivän painumahetkeen, surreet porttien eess' yhä itkien Hektorin surmaa, vaunuilt' ellei valtias ois näin käskenyt kansaa: "Syrjään muulien tieltä jo käykää.
Rientäös leiriin poikasi luo, sana tää sano multa: syttynyt on viha taivaisten, yli muista ma itse närkästyn jo, kun laivoilleen hän riehuvin vimmoin Hektorin vei virumaan eik' antanut pois ole lainkaan. Ehkä hän peljästyy sekä luovuttaa hänet silloin.
Lopulla hajausimme toisistamme ja pyrimme eri teitä eräälle louhikkoiselle selänteelle. Siellä näin korkealla kivellä vereksen makuusijan ja kiven toisella puolella aivan tuoreet jälet. Boi oli minulla kaulavitjassa, vaan sen päästin heti irti ja huusin toisille, että he päästäisivät myöskin Hektorin ja Panin irti.
Noinp' ol' Apollon kanssa sen kaatava kerta Poseidon; vaan liki muuria nyt lujaseinää raivosi taiston kiljuva temmellys, kivet kiitävät tornien hirsiin ryskyen iski, ja Zeun vihan ruoskan alla akhaijit taajaan sulloutui tasalaitain laivojen ääreen, vimmaa Hektorin hirmustuin, pelontuottajan tuiman; hänp' yhä taisteli rynnistäin kuin riehuva myrsky.
Hektorin viel' eläessä jo noin koton' itkivät häntä, sillä he jälleen ei hänen luulleet kamppaelusta käyvän akhaijien kätten alt', ei ankaran voiman. Viipynyt vitkaillen Paris ei katon korkean alla, vaan sopavasket kun taesorjat saanut ol' ylleen, niin läpi kaupungin hän kiitävin askelin riensi.
Vaan oman ukseni eessä ja tumman laivani luulen talttuvan Hektorin, vaikk' iso oiskin taistelointo." Virkki, ja maljoistaan urot uhrasi viiniä maahan, pois ohi laivain kulkivat taas, etumaisna Odysseus. Palvelupoikia Patroklos sekä neitoja käski joutuen Foiniksille jo laittamahan lavavuoteen. Neitoset tottelivat, tilan laativat käskyä myöten, kaattuvat, vaipatkin, utupehmeät pellavaraidit.
Kiitäen vei yli kaivannon pari kuoloton, vinha, lahjat taivaisten, jalot juoksijat, Peleun saamat, kiivaat rientämähän; halu häll' oli Hektorin kimppuun kaataakseen hänet; vaan pois Hektorin vei hevot nopsat.