United States or Taiwan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaunuilt' astuivat he nyt kuullakseen, mitä heille 492 Hektor haastoi, suosima Zeun, kädess' uhkea keihäs; kyynäränmittaa tuo ykstoist' oli, pääss' ota välkkyi vaskinen; varteen kultainen sen suovero liitti; peitsen tuon nojass' alkoi noin, sanan sankari virkkoi: "Troian kansa ja Dardanian sekä kaikk' apuheimot!
Mutta kun Nestorin teltan luo ajokumppanit saapui, vaunuilt' astuivat elonkasvaja-maan kamaralle, Eurymedon, ajomies, hevot riisui sankarin vanhan vaunujen eestä, mut rannall' itse he raikkahan tuulen antoi vilvoittaa hien pois pukineista ja sitten telttahan siirtyi, kuss' oli istuimet väsyneille.
Virkki ja vaunuilt' astumahan Sthenelos-uron saattoi, 835 pois veti taapäin niiltä, ja hän heti hyppäsi maahan. Viereen uljaan nous Diomedeen taistelovimmoin neito nyt taivahinen; kovin tamminen akseli ruskui, näät jumalattaren suuren ol' alla ja sankarin aimon. Koppoi ohjakset sekä ruoskan Pallas Athene, Arest' ohjasi päin kaviokkaat juoksijat ensin.
Puoliso muist' etumaisna ja äitikin, kantaja kallis, raastivat suortuviaan, päin vankkurivaunuja syöksyin, koskivat vainajan päätä, ja itkien katseli kansa. Noinp' ois iltaan asti he, päivän painumahetkeen, surreet porttien eess' yhä itkien Hektorin surmaa, vaunuilt' ellei valtias ois näin käskenyt kansaa: "Syrjään muulien tieltä jo käykää.
Virkki ja kaulaan syöksi Dryopsin kärkevän keihään, jalkoihins' uron sorruttain, hänet jättäen siihen; polvea vammasi kohta Filetorin urhean poian, vartevan Demukhon, hänet peitsellään pysähytti, kiskaltain väkimiekan löi hänet hengeti sitten. 459 Dardanon, Laogonon, Bias-sankarin poikien, kimppuun karkasi vaivuttain alas vaunuilt' äkkiä heidät, toisen keihääll' iski ja toisen surmasi miekoin.
Kerskasi noin; uron voimaa eip' ota vinheä vienyt, vaan hän valjakon luo sekä vaunujen siirsihe taapäin, virkkoi näin, Sthenelon, Kapaneun pojan, käänsihe puoleen: "Vaunuilt', ystävä, joudu jo luo, Kapaneun jalo poika, pois olan taipeest' ottamahan ota kirpeän nuolen."
Nyt vongahtaa oli vuoro Tydeun poian heiton, eik' ohi kiitänyt keihäs, vaan sydänkuoppaan iski, ja vaunuiltaan uros suistui. 19 Vaunuilt' Idaios heti karkkosi pois valioilta, astua tohtinut ei hän suojaks surmatun veljen; eip' ois itse hän päässyt alt' oman turmion mustan, mutta Hefaistos vei hänet turvaan, verhoten yöhön, jott' isän vanhan mielt' ihan tyyten ei mure murtais.